#maailmanparasminä

Netissä pyöriessä olen alkanut törmäämään toinen toisensa jälkeen kuviin, jossa hieman pyöreämmät naishenkilöt ovat laittaneet kuvia itsestään bikineissä, tai muuten vain vähissä vaatteissa. Kommenttikentät pursuavat ylistäviä kommentteja rohkeudesta ja upeudesta, kerrotaan miten naishenkilö on esimerkiksi kaikille ja kaikkien naisten pitäisi ymmärtää, että kyllä sitä lihaa pitää olla luidenpäällä, että on nainen isolla N:llä. Hyvä!- tässä ei mielestäni ole mitään pahaa, on hienoa, että rakastaa omaa vartaloaan ja on sinut sen kanssa, oli se sitten pyöreä, pitkulainen taikka lihaksikas, minusta on tärkeintä, että viihtyy omana itsenään.

Se, mitä en käsitä on tämä lieveilmiö mikä suuren fitnesbuumin ympärille on kehittynyt. Minua on aina ärsyttänyt se, että tavallaan joudun selittelemään sitä, miksi en syö jotain herkkua, taikka miksi minä vedän samaa ruokaa päivästä toiseen, sillä ”eihän minun tarvitse laihduttaa”.  Sitten kuulen nämä ”tekis varmaan joskus hyvää sullekkin syödä yksi pulla”, taikka ”no minä tästä nyt sitten syön tämän pullan kun minua ei kyllä kiinnosta” – kommentit. Mistä lähtien tämä homma on kääntynyt niinpäin, että tarkempaa ruokavaliota, taikka mahdollisesti jopa kisavaa ihmistä on alettu pitää heikon itsetunnon omaavana, takakieränä pilkunviilaajana ja ne, joita ei paljon kilot puristele, eikä vaa’an lukema hetkauta, ovat alkaneet olla näitä itsevarmoja ja upeita rotunaisia. Onko tilanne pian niinpäin, että ylipaino on in ja kaikki loput epävarmoja omaa egoaan salilla pönkittäviä pikkusieluja?

EN ymmärrä, mikä ihmeen taipumus meillä on kategorisoida ihmiset johonkin lokeroihin, jossa toista ylistetään ja toinen saa tuntea itsensä jotenkin ulkopuoliseksi kun ei mahdu taaskaan siihen oikeaan muottiin. Miksi me ei kaikki voitaisi mahtua yhteen luukkuun, jossa itsevarmuus olisi in ja kaikista upeinta olisi itsensä ja toistensa hyväksyminen. Silloin kenenkään ei tarvitsisi miettiä, että olenkohan nyt jotenkin vääränlainen kun tuota naapurin Maija-Liisaa kehutaan kokoajan upeaksi kun hänellä on tuo supertrendikäs kolmas käsi, jonka hän rohkeasti tuo esille ja minulla on vain näitä tavallisentylsiäkäsiä kaksi. Miten vartaloihanne toisensa perään aina löytyy ne omantiensä rohkeat kulkijat, jotka viis veisaavat siitä miltä näyttävät- tai ainakin sanovat niin ja kaikki muut sillähekellä toistensakaltaisen vartalon omaavat ovat jotenkin huonomman itsetunnon omaavia ja epävarmoja. Toivoisinkin seuraavan buumin olevan hyvän itsetunnon buumi, jossa olisi trendin aallonharjalla silloin kun on hyvinvoiva omana itsenään. Olisi sitten pitkä, pätkä, laiha taikka lihava, niiin instagramin hastagit olisivat luokkaa #wonderfulme #maailmanparasminä. JOKAINEN meistä nimittäin kantaa vartalonsa hautaan asti ja jos sen kanssa ei pysty elämään, on hyvin hankalaa olla.

Minä en todellakaan kuulu niihin ihmisiin, joka aamulla katsoo peilistä ja vinkkaa itselleen silmää, mutta pyrin siihen, että voisin olla sellainen. Rakastaisin itseäni juuri sellaisena kun olen, enkä aina etsisi sitä ensimmäistä virhettä, vaan todella olisin #maailmanparasminä. Vaikka trendi muuttuisi mihin, tulen aina olemaan pitkä ja laiha, söin sitten sitä pullaa tai en. Haluan, että vartaloni näyttää tietynlaiselta ja minusta se ei ole kenenkään muun asia, samoin kun se ei todellakaan kuulu minulle, miltä muut näyttävät, jokainen tykkää erilaisesta paketista. Sellainen olisi ideaalitilanne jossa kaikki olisivat yhtä hurmaavia ja rakastettavia kuin kanssaeläjänsäkin, jokainen omine vartaloineen, eikä kenenkään tarvisi miettiä, että sovinko tämänhetkiseen yhteiskunnan muottiin.

Kaikki ulkoinen on kuitenkin vain pintaa ja se itsevarmuuden hehku tulee sisältäpäin. Tämähän ei ikinä tule olemaan näin, mutta jos oikein kovasti jotain toivoo, voi se joskus toteutua.  Oiken hyvää kansallista -älä laihduta päivää- jokaiselle! Rakastetaanhan itseämme ja toisiamme juuri sellaisina kun ollaan?

12345

 

 

withloveEmma

 

emmakaisa

4 vastausta artikkeliin “#maailmanparasminä”

  1. Kerran eräs tuttavani sanoi minulle katsellessaan urheilukuvastoa ”alan hengästymään jo pelkästään katsellessani näitä ihmisiä, noiden lihaksien hankkiminen on varmasti raskasta työtä”. Tämä siis ei-ihailevaan sävyyn, mutta tässä taisi tulla se totuuden siemen siitä, miksi isompikokoisia naisia pidetään Naisina. Väestöstä suurin osa on sohvaperunoita ja on helpompi samaistua ja olla olematta kateellinen sellaiselle ihmisille, joka on enemmän kuin itse on. Olen itsekin kohdannut paljon kateutta liikuntaharrastuksistani, vaikka en tuo sitä edes millään tavalla esiin.
    Kyllä mä oon sitä mieltä että isompaan kokoon liittyy useammin itsetunto-ongelmaisia kuin urheilullisen näköisempään ihmiseen. Jos välittää itsestään, niin ei laiminlyö kehoaan (ja tässä tarkoitan etenkin sitä ravintoa). Nämä asiat eivät kuitenkaan ole missään nimessä mustavalkoisia ja kaikkeen on syynsä. Suomessa etenkin kaikesta ollaan kateellisia, ja auta armias jos olet jotenkin peruspullamössöstä poikkeava, kateellisia kyllä löytyy. Ei tartte olla kuin se kirkas talvitakki… ;).

    p.s Hyvä teksti, mutta olisi helpompilukuisempaa jos viitsisit jaksottaa sen 🙂

    • Puhut asiaa, ja kyllähän sitä välillä sortuu itsekin sellaiseen: ”kun tollakin on tota, mitä minulla ei ole” – ajatteluun. Sitä tulee keskityttyä niin paljon siihen oman navan ympärillä pyörimiseen, mutta kuitenkin nähdään vaan ne omat puutteet. Kiitos vinkistä, otin jo edellisestä kommentista vaarin ja kävin jaksottamassa teksti 😀 Lähden laiskanläksyille tästä äidinkielentunnille 😉 Kivaa kevättä!

  2. Olisihan tuo unelmaa, että jokainen meistä rakastaisi itseään eikä tuomitsisi muita, mutta ei se taida olla mahdollista, vaan utopiaksi jää. Ihminen ei helpolla perusluonteestaan pääse..

    p.s. Ensi kerralla tee kappalejako niin ei olisi niin raskasta lukea!:)

    • Joo ei tule tapahtumaan, niin kauan kun on ihmisiä, on vihaa ja kateuttakin.. Käympäs jaksottamassa tekstin heti 😀 Kiitos vinkistä, mulle kannattaa aina välillä muistuttaa luettavuudesta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta