Motivaatio, minne menit?

Nyt tökkii, tökkii niin kovaa… Viime viikonlopun jäljiltä on kaikki tuntunut aika pitkälti puulta. Aamut on ankeita ja väsyttää, töissä ei jaksa ja salillakin on ihan shaissea. Tietty kuukaudenaika toki vaikuttaa aina fiiliksiin, mutta tällähetkellä on kyse muustakin. Tuntuu, että kehitys ei ole halutunlaista, mutta voinko sanoa ihan rehellisesti, että olen tehnyt ihan kaiken?- en voi. En vaan kertakaikkiaan saa itseäni lenkille vaikka miten puristaisin. Tällähetkellä juokseminen tuntuu puulta niin juoksumatolla kuin ulkonakin, vaikka tiedän, että se on vaan lähtemiskysymys ja lopulta olisin ihan fiiliksissä. Salilla olen käynyt, mutta lähinnä liikuttamassa painoja edestakaisin ja ajatus on ollut jossain aivan muussa kuin treenaamisessa.

Vaikka viikonloppu oli ihan täydellinen, on se jättänyt jälkeensä ihan totaalisen uupumisen. Odotan jo lauantaita, että saan nukkua univelkoja pois. Huomaan nyt, että kun elää todella säntillisesti ja terveellisesti, niin normeista poikkeaminen aiheuttaa ihan kamalan olotilan joka jatkuu ja jatkuu. Voi olla, että olen tulossa kipeäksi, sillä ainakin tänään kurkku on tuntunut hieman karhealta ja väsymys on ihan omaa luokkaansa. On hassua, että treeni on kai mennyt ainakin lihaskivusta päätellen perille, mutta treenin jälkeen ei ole sitä mielettömän hyvää fiilistä, vaan lähinnä helpotus siitä, että se on ohi. Mitä tämä oikein on?

Ensiviikolla alkaa onneksi ihan uudet tuulet sillä otin ja ilmoittauduin TFW:n peruskurssille, joka kestää kuukauden. On kivaa saada vähän uutta puhtia ja intoa treenaamiseen ja samalla päästä tutustumaan toivottavasti uusin ihmisiin. Aion nyt ainakin ensiviikolla unohtaa salin ihan tyystin ja keskittyä vaan peruskurssiin ja vaikka sitten käyn kävelyllä jos ei juoksu tunnu vieläkään hyvältä. Tekee ehkä ihan hyvää ottaa vähän etäisyyttä nyt kun treenaaminen taas pitkästä aikaa on näin suoraansanottuna paskaa. Haluaisin käydä katsomassa kehonkoostumukseni, mutta en halua sitä pettymystä, että mitään ei olekkaan tapahtunut vaikka olen kuvitellut tekeväni paljon. Tiedän, että se ei nyt kuitenkaan riitä siihen, mitä tavoittelen, taikka sitten tavoittelen jotain mitä en yksin voi saavuttaa vaan tarvisin jonkun minua valmentamaan. Saapi nähdä. Innolla kuitenkin odotan jo maanantaita, sillä pääsen taas tekemään jotain mikä minua oikeasti todellapaljon tällähetkellä kiinnostaa ja innostaa- kivaa!

Onko siellä samanlaisia fiiliksiä?

motivaatio

emmakaisa

2 vastausta artikkeliin “Motivaatio, minne menit?”

  1. Ihan samanlaisia fiiliksiä on ollut täälläkin ilmassa… Dieetti alkaa olla loppusuoralla ja muutama viikko pitäis enää jaksaa mutta motivaatio on täysinhukassa… Kehitystä ei näy, palautuminen alkaa olla huonoa ja fitness tuntuu kirosanalta 😀 viikolla päätinkin pitää vapaapäivän koko hommasta, söin kaikkia mielitekoja ja lepäsin kunnolla. Tuntui auttavan 🙂 tosin haittapuolensa tuossakin… Nyt niitä herkkuja tekee kokoajan mieli 😀

    • No mulla loppukiri vasta alkaa, pitäisi jaksaa nyt vielä vähän reilu puolitoista kuukautta painaa ja sitten otan kyllä ihan rennosti! Hyvin kyllä huomasi, että kun viikonloppuna herkuttelin, niin nyt oon himoinnut kaikkea makeaa ja tosi rasvaista ja epäterveellistä. Menikin niin hyvin pitkän aikaa 😀 Toisaalta ihan varmaan teit viisaasti, että oot ottanut hieman löysemmin, ettei tuu mitään ylikuntoa sitten! Zemppiä sulle sinne ja ihanaa kesää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta