Elämästä ja ystävyydestä..

Tällähetkellä minun on hyvin vaikea olla monipuolinen ja kiinnostava kirjoittaja. Ajatuksissa pyörii käytännössä häät, treenit, työ, koti ja tämä neljänsuora menee ympyrää edestakaisin. En halua alkaa kuulostamaan miltään häähullulta, sillä ajatuksissani en sitä todellakaan ole(ENPÄ).

Alan nyt huomaamaan, että olen ihan todella loman tarpeessa. Ajatukset eivät pysy kasassa ja kiinnostus on jossain ihan muualla kuin työnteossa. Haluaisin viettää aikaa vain treenaillessa, kirjoittaessa ja Timon+ ystävien kanssa. Olen viimeksi ollut lomalla tosiaan yli vuosi sitten ja sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Vuosi sitten vietin viimeistä viikkoa töissä Kotkassa ja pakkasin tavaroita minkä kerkesin. Edessä oli elämäni siihenastisista päätöksistä suurin, muutto minulle ihan täysin tuntemattomaan kaupunkiin, sillä hetkellä vielä ihan yksin. Aloitin työt uudessa työpaikassa ja jätin taakseni maailman parhaimman työporukan, sekä tanssiryhmän. Vuosi on mennyt ihan siivillä ja en voi uskoa, että muutosta on kohta jo se vuosi. Olen hiljalleen rakastunut tähän kaupunkiin, enkä kyllä ole ikävöinyt Kotkaa kaupunkina, mutta ihmisiä siellä on jatkuva ikävä.

En ole oikeastaan saanut kauhean paljoa uusia ystäviä, toki työkavereista on tullut läheisiä ja on täältä yksi elinikäinen uusi ystäväkin löytynyt. Sitäkin suurempaan rooliin ovat kasvaneet minun vanhat ystäväni, sitä tajuaa vasta kun on kaukana, että kuinka tärkeässä roolissa tietyt ihmiset ovat olleet sinun elämässäsi. Minulla on kavereita paljon, mutta läheisiä ystäviä kourallinen, enkä oikeastaan voi heille tarpeeksi kertoa, kuinka paljon tyttöjä rakastan.

Aina sitä ei tule pidettyä niin paljoa yhteyttä kuin haluaisi, mutta tieto siitä helpottaa, että soiton päästä on ihmisiä, vaikka kylään ei aina pääsisikään kun haluaisi. Minua on helpottanut myös paljon se, että Elisa on täällä, enkä olisi varmaan selvinnyt järjissäni viimetalvea jos hän ei olisi ollut tuossa kävelymatkan päässä.

En nyt tiedä, että miten päädyin tähän aiheeseen, mutta niin.. Ikinä ei voi olla tarpeeksi kiitollinen kun on saanut ympärilleen näin mahtavia ihmisiä, kuin mitä minä olen elämääni saanut! Lopetan nyt tämän herkistelyn tähän, koitan huomenna taas kasata vähän pakkaa 😀

day26

 

image1 (1)

 

 

emmakaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta