Niin myötä kuin vastoinkäymisissä.

Mennä naimisiin, luvata olla puolison kanssa niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin, tahtoa. Mitä tämä kaikki oikein oikeastaan tarkoittaa?

Näin häiden alla tulee paljon mietittyä avioliittoa ja sitä, minkälaisen vastuun avioliitto tuo tullessaan. Naimisiinmeno on vakava, mutta ihana asia ja päätöstä avioliitosta ei minusta tule tehdä kovin kevyin perustein. Pitää tuntea oma kumppani ja rakastaa myöskin hänen huonoja puoliaan.

Tämä saattaa nyt kuulostaa hieman naivilta, mutta annan itseni olla tässä asiassa sellainen, en usko siihen, että pessimisti ei pety. Avioliitto on minulle päätös sitoutua puolisooni loppu elämäkseni. En voi käsittää niitä ihmisiä, jotka jo avioliiton alkutaipaleella puhuvat ”sitten seuraavissa häissä”- mentaliteetilla. Ihan kuin jokainen nykyinen liitto olisi jo tuhoon tuomittu ennen kuin se on edes ehtinyt alkaa. Tiedän, että teen päätöksen, joka edellyttää minulta pitkiä hermoja ja varmasti monta harmaata hiusta, mutta olen valmistautunut siihenkin. Me emme mene naimisiin erotaksemme.

Olenko sitten valmis ottamaan kaiken vastaan, mitä annetaan? Olenko valmis kohtaamaan myös ne hetket kun se oma kumppani ei tunnukaan enää samalta kuin vastarakastuneena? Kyllä olen. En usko, että rakkaus katoaa, se vain muuttaa ajan mittaan muotoaan. On ihan itsestään selvää, että kahdenkymmenen vuoden päästä me emme ole samanlaisia kuin nyt, eikä silloin ole myöskään rakkautemme. Rakkaus vaatii töitä ja rakkautta pitää vaalia ja antaa sen kasvaa meidän mukana.

Olen valmis kaikkeen tulevaan, olen valmis rakastamaan. Olen valmis elämään liittomme suvannot ja myrskyt ja kokemaan kaiken sen elämän, jota avioliitto tuo tullessaan. Käännämme uuden sivun meidän tarinaamme ja uskon, että tästä tarinasta tulee hyvin onnellinen.

Tulla rakastetuksi on yksi ihmisen perustarpeista ja se, että olen saanut rinnalleni näin rakastavan ja kunnioittavan kumppanin saa minut tuntemaan itseni etuoikeutetuksi. Rakastetuksi tuleminen ei ole itsestään selvää enää nykypäivänä, joten sitä pitää osata arvostaa ja kunniottaa. Olla armollinen, hellä ja uskollinen – niin myötä kuin vastoinkäymisissä.

_MG_9956

 

emmakaisa

6 vastausta artikkeliin “Niin myötä kuin vastoinkäymisissä.”

  1. Me olemme kohta olleet naimisissa 9v ja yhdessä olemme olleet yli 13v. Missään vaiheessa ero ei ole käynytkään mielessä, ehkä joskus tosi väsyneenä tai kun koko perhe sairastaa, olen miettinyt, että olisiko yksin helpompaa.

    Vaikeuksia tulee, mutta ne ovat osa elämää. Myös rakkaus muuttuu. Varsinkin lasten myötä se ei ole enää hullua rakkautta eikä mies ole se ykkönen, mutta heti lasten jälkeen hyvä kakkonen. Tai siis niin, että jos olisi pakko valita, niin tekisin kaikkeni lasten puolesta.

    Tärkeintä meissä on ehkä se, että olemme hyvä tiimi. Toiset lapsemme ovat kaksoset ja heidän myötä suhteemme vain lujittui. Koska olin itse niin väsynyt ja ahdistunut, miehellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin olla vahva kaikkien puolesta. Sen myötä meistä on tullut vahva tiimi. Pidämme tärkeänä koko perheen yhteistä aikaa, mutta myös sitä , että vanhemmat saavat olla yhdessä ja joskus myös ihan yksin.

    Ihania häähuumaviikkoja ennen hääpäivää ja ihania hetkiä sen jälkeenkin.

    • Tuo hyvä tiimi on varmasti juuri se asia, joka kantaa pitkälle. Pitää osata katsoa samaan suuntaan ja olla yhdessä vahvoja, sekä osata olla vahva myös välillä toisen puolesta. Kiitos kovasti ja kaikkea hyvää elämässä myös koko teidän perheelle 🙂

    • Nimenomaan, siinä se rakkaus sitten punnitaan, JOS sellaista koskaan tapahtuukaan 🙂

  2. Mulle tämä teksti oli jotenkin ahdistava. Olen menossa ensivuonna naimisiin mieheni kanssa ja rakastamme sekä kunnioitamme toisiamme hyvin paljon. Olemme kuitenkin realisteja ja massasta poikkeavia siinä suhteessa, ettemme puhu ”ikuisesti yhdessä” tyylillä liitostamme, koska yksinkertaisesti tulevaisuutta ei voi nähdä. Sen sijaan keskitytään olemaan onnellisia tässä hetkessä ja heitetään läpändeerusta ”yli puolet avioliitoista päätyy eroon”-käsitteestä ja kun puhumme tulevaisuudesta, se tapahtuu sanoilla ”Jos ja kun ollaan vielä yhdessä…”. Tämä tyyli näköjään sopii meille parhaiten eikä tuo liitolle mitään turhia paineita 🙂 Itseasiassa avioliittoon tepastelu ei muuta nykyistä seurustelua muulla tapaa kuin että meikällä sukunimi vaihtuu. Häätkin toteutetaan niin rennoin rantein kuin suinkaan voi ja mahdollisimman vähän ketään rasittamatta 😀

    • Juu ei tässä itsekään mitään pinkoja olla 😀 Onneksi jokaisen parisuhde voi olla juuri sellainen kuin se haluaa olla 🙂 Ihania tulevia häitä teille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta