Hyvä olo näkyy myös ulospäin.

Raja taitaa tulla vastaan ihan kaikessa.

Sen jälkeen kun vähän reilun kuukauden voin huonosti, söin mitä sattuu, enkä liikkunut on tapahtunut muutos. Oikeastaan tämän viikon minulla on ollut ihan normaali olo. Niin normaali, että minun on alkanut tehdä mieli minulle ”normaalia” ruokaa ja oikeasti kroppa kaipaa liikuntaa. Elimistö selvästikkin ottaa mitä se tarvitsee ja esimerkiksi himoni hedelmiin on vaihtunut ja nyt voisin syödä pinaattia joka muodossa. Uskon, että elimistö antaa aina merkin siitä mitä se tarvitsee.

Näin tänään pitkästä aikaa Pauliinaa ja oli ihana jutella hänen kanssaan kun hän ymmärsi ihan täysin kun sanoin, että olen ollut ahdistunut siitä, että jos en pystykkään huolehtimaan itsestäni niinkuin haluaisin. Olen tulossa äidiksi, mutta minä en aio elää elämääni lapseni kautta ja samalla kadottaa sitä kuka minä olen ja niitä minulle tärkeitä asioita.

Saatan olla hieman itsekäs, mutta jotta minun pääni pysyy kasassa, on minun pakko pitää  huolta itsestäni ja ottaa sitä omaa aikaa. Liikunta ja hyvinvointi on kuitenkin koko perheen etu. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että kun lapsi on ulkona tulee taas parsat pöytään ja sitä syö kaikki vaan sitä, että heti kun sintti siirtyy kokonaiseen ruokaan saa hän tottua runsaaseen määrään kasviksia ja liikunta on osa jokaista arkipäivää. Toki voin nyt puhua ihan mitä vaan – elämä ei aina menen niinkuin on suunniteltu, mutta onko äitiä joka ei raskaana ollessaan mieti, että miten lapsensa kasvattaa? Ei ihan varmasti ole!

Jos nyt tämä pahaenteinen häntäluuvaivani ei pahennu koitan saada säännöllisestä salirytmistä taas kiinni, haluaisin edes jonkinlaisen ohjelman minkä mukaan treenata, sellaista hyvinvointijumppaa jolla koitan tekohengittää kadonnutta voimaa:D Toinen mistä aion ottaa kiinni on säännölliset ruokailut. Ihan vain minun vatsanikin vuoksi. Haluan voida taas hyvin ja olla hyvinvoivan näköinen myös ulospäin! Koska kyllä se syyskuinen paha olo vaan näkyi vaikka ei sitä uskoisikaan.. Katsokaa vaikka:

_MG_1569

Mutta nyt minulla palaa riisit liedelle, joten jatketaan huomenna lisää! Muistakaa, että arvontaan on aikaa osallistua huomiseen asti 🙂

emmakaisa

2 vastausta artikkeliin “Hyvä olo näkyy myös ulospäin.”

  1. Ei tuollaiset ajatukset ole pelkästään itsekkäitä, vaan kun äiti voi hyvin jaksaa hän hoitaa myös vauvaa eikä puolisollekaan tule niin kiukuteltua. Itse kävin salilla viimeiseen asti, mikä ei ehkä ollut lopuksi enää fiksua, mutta se piti minut kasassa henkisesti haastavan raskauden loppuun asti ja takasi nopean palautumisen. Jälkeen päin olen kiitollinen itselleni, vaikka hieman olisin halunnut itselleni järkeä päähän ja tahtia jonkun hidastamaan. Nyt kuitenkin vauva on 2kk, ja liikunta edelleen mukana kuvioissa vahvasti vaikka ei yhtä täsmällisen säännöllisesti, ja jaksan todella paljon paremmin herätä yöllä ja hoitaa kotia ja vauvaa päivällä. Eikä ole tuo parisuhdekaan vauvan takia kärsinyt vaikka kovasti siitä pelotellaan 🙂

    Minä kehotan ehdottomasti olemaan niin itsekäs myös vauvan synnyttyä kuin vaan pystyt, koska hurjaan itsekkyyteen ei välttämättä ole edes aikaa! Niin pysyy koko perhe paremmin voivana kun kotona ei odota kiukkuinen ja väsynyt äiti, joka on jöhnettynyt kodin seinien sisäpuolelle 🙂

    • Onneksi nää jutut on ihan itsestä kiinni 🙂 Timokin kyllä kannustaa liikkumaan ja on jo aikaa sitten sanonut, että järjestää kyllä myös minun liikkumiselleni aikaa jos ei muuten onnistu. Onneksi ulkona voi liikkua niin paljon kuin vaan sielu sietää. Myös olen sitä mieltä, että parisuhde on täysin omasta tahdosta kiinni. Kyllähän se kärsii jos sille ei anneta aikaa, eikä sitä huolleta – ihan ilman lastakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta