Ei kouluun vielä ihan vähään aikaan..

Olen pitkään jo harkinnut, että lähtisin takaisin kouluun. Haluisin lukea ylemmän AMK- tutkinnon tai yliopistossa hoitotieteitä. Olen lukenut tänään illlalla kolmetuntia lääkelaskujen tenttiin (lue 2h lukemista 1h nukkumista) ja todennut, että koulu ei vielä toviin ole todellakaan minua varten.

En ole koskaan ollut lukijaihminen ja minun on todella vaikeaa keskittää ajatukseni sellaiseen, joka minua ei juuri sillä hetkellä kiinnosta. Omaksun ihan omituisia turhia asioita ja muistan ne lopun elämääni, mutta jos opiskeltava asia ei juuri sillä hetkellä minua niin paljon kiinnosta on oppiminen työn ja tuskan takana. Muistan yo-kirjoituksissa erään kysymyksen, jossa muistin vastauksen sivunumeron ja kuvituksen, mutta minulla ei ollut hajuakaan siitä, että mitä asiasisältö sivulla oli.

Opin koulussa suurimman osan asioista kuuntelemalla ja tekemällä tehtäviä.Hyvin kerrotut ja opetetut asiat muistan kirkkaasti edelleen. Minulle tuotti äärimmäistä hankaluutta oppia aineita joissa opettajan ulosanti oli kehnoa ja oppiminen jäi vain lukemiseni varaan. Olen hyvin yllättynyt, että olen edes suorittanut lukion, sillä 50% aineista ei pääsääntöisesti kiinnostanut yhtään. Myös sairaanhoitajatutkinnon kanssa kävi hieman niin, että nyt jälkikäteen haluaisin istua useita kursseja uudestaan, sillä olen vasta työn mukana tajunnut niiden kiinnostavuuden ja tärkeyden. Onneksi on hyvät muistiinpanot joista voi jälkikäteen hakea knoppitietoja ja kerrata vanhaa.  Ja luojan kiitos kouluaikana oli useita harjoitteiluita joissa oppi ihan mielettömän paljon. Millaisia oppijoita siellä on?

Tässä muuten eilisaamuinen smoothie, ihan taivaallisen makuinen sellainen:)

_MG_2162 _MG_2166

 

emmakaisa

2 vastausta artikkeliin “Ei kouluun vielä ihan vähään aikaan..”

  1. Ylempi-AMK on työelämälähtöisempi, mutta sen painoarvo on vielä ehkä hieman kyseenalainen. Ainakaan palkan puolesta ei kannata ladata mitään kovin suuria odotuksia, jos et siis selkeästi lähde suuntaamaan johtotehtäviin. Hoitoalalla henkilöstöhallinnossa on surkeat palkat lähi- ja keskijohdossa.

    Yliopisto- opiskelu tähtää selkeämmin akateemisten taitojen omaksumiseen, ja kyllä siitä tieteellisestä ajattelusta ja maailmasta pitää olla aidosti kiinnostunut. Yliopisto voi kuljettaa suoraviivaisemmin pois siitä ”hoitajaidentiteetistä”, ja sellainen piilotavoite sieltä koulutusohjelmista voi ehkä löytyä.

    Kliininen hoitotyön asiantuntijuus vahvistunee parhaiten YAMK- tutkinnon kautta, mutta tulevaisuus on kliinisessä työssä kehittymisen kannalta kovin epävarmaa. Mitä aitoa lisäarvoa lisäkoulutus siis antaa, ja miten tuo lisäarvo näkyy palkassa? Näinä kovin aikoina on iso riksi sille, että koulutetun hoitohenkilöstön lisä- ja täydennyskoulutus kärsii pahentuvasta inflaatiosta, koska palkkaus on niin surkeassa jamassa, ja parempaa ei ole tulossa. Varoittava esimerkki lienee reseptinkirjoitusoikeus- 100 euron palkanlisä tuskin mieltä lämmittää, jos taustalla on 45 opintopistettä raakaa farmakologiaa ja diagnostiikan perusteita (+ koulutuksen mukanaan tuoma vastuu!).

    • Olen itse tällä hetkellä lähiesimiestehtävissä ja minua kiinnostaa nimenomaan esimiestehtävät jatkossakin, vaikka palkkahan niissä on mitä on! Kuvittelin ylemmän AMK:n olevan sellainen hieman työelämää läheisempi tutkinto, mutta nyt opiskelevilta olen kuullut, että se on täysin epärealistinen tutkinto ainankin eräässä korkeakoulussa. Kliininen asiantuntijuus sinällään myös kiinnosta suuntautumismahdollisuuksien vuoksi.. Onneksi mitään ei tarvi päättää nyt. Voihan olla, että luen itseni putkimieheksi vielä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta