Kun oon niin sporttisen näkönenkii…

_MG_2463

En valehtele kun kerron, että vedin tänään treenikuteet niskaan pelkkää postausta varten, olen siirtänyt nimittäin treenien kuvaamista(ja treenaamista) nyt joka päivä eteenpäin. Lupailin viimeviikolla treenijuttuja ja vähän uutta treeniohjelmaakin, ensimmäinen osa on nyt purkissa.

Treeni-ohjelma kokonaisuudessaan on tehty ja odottaa kokeilijaansa. Olen nimittäin tasan kerran treenannut tällä viikolla, se taisi olla tiistai… Sanoin tuossa Timolle, että hyvinhän minä ehdin vielä kolme treeniä vetää tälläviikolla ja pitää sitten kahden viikon palautumisen 😀 Raskaus jos mikä opettaa kyllä hidastamaan. Aloitan sitten vaikka ensivuonna uudelleen.. Tai sitten en.

Viimeviikolla treenailin jo kaksikin kertaa ja nyt olen menossa huomenna lääkäriin supistusten vuoksi, että ei ehkä kannattaisi nyt kamalasti rehkiä. Kaikki ylimääräinen tuntuu vatsanpohjassa ja vaikka kuinka paljon haluaisin vetää tuolla ihan sata lasissa treeniä on minun nyt vaan nöyrryttävä tämän kroppani edessä. Synnytyksen jälkeen on sitten aikaa – sitä itselleni uskottelen, että en ahdistu. Hyvin näyttää oma kroppa tietävän, että mitkä ne rajat on.

Voin ihan rehellisesti sanoa, niin itsekkäältä kuin se kuulostaakin, että minua ahdistaa tämä lihomiseni. Tiedän, että se kuuluu asiaan ja tiedän, että se on nyt toissijainen asia, mutta en vaan voi sille mitään, että tämä ei tunnut minusta hyvältä. Nään itseni peilissä valtavana könttinä ja koitan välttää turhaa peilistä tuijottamista muutenkin. Tiedän, että tämä kaikki on väliaikaista ja silti jaksan siitä murehtia. Toisaalta suhtaudutaan tähän kotona aika huumorilla, sillä onhan se nyt aika hauskaa, miten minusta – hullun kontrolloivasta treenajasta ja syöjästä on tullut tällainen muumi puolessa vuodessa.

_MG_2461

Toisaalta jos tämän muumiuden haluaa kääntää positiiviseksi sen lisäksi, että tissit on valtavat, niin minusta ihan ykkösjuttu on se, että osaan todellakin taas vuoden päästä arvostaa omaa kroppaani enemmän. Tällähetkellä kroppani tarkoitus ei ole näyttää hyvältä, vaan voida hyvin ja antaa koti pikku- Timolle joka kasvaa ja vahvistuu päivä päivältä lisää. Oikeasti, jos tässä rupeisi todenteolla ahdistumaan tulisi kyllä pitkä puolivuotta olla raskaana. Jo nyt tuleva reissu olisi hankala, sillä ”joudunhan” minä olla bikineissä melkein kahden viikon ajan 😉 Ja olenhan minä nyt omalla tavallani ihan söpö.. Eikö muumit ole ihan söpöjä kaikki? 

_MG_2458

emmakaisa

12 vastausta artikkeliin “Kun oon niin sporttisen näkönenkii…”

  1. Mä oon kärsinyt harjoitussupistuksista myös tällä viikolla 🙁 Maha on kireä ja kova pallo, hengitys ei kulje eikä ruoka maistu kun olo on muutenkin niin tukala. Ei kiva. Toivon kovasti että helpottaa koska mulla on viikon päästä 24h lentäminen edessä, ja ei kyllä hirveästi innosta tällä hetkellä. No, joulu perheen kanssa on (toivottavasti) sen arvoinen 😀

    Muumina mennään täälläkin.. Pysähdyn kattomaan peilistä että kuka tuoa valtava ihminen on haha. Toisaalta on ihanaa niin kuin mainitsitkin kun ei tarvitse kerrankin miettiä että pömpöttääkö maha – antaa pömpöttää vaan! Mun oli lopetettava juokseminen ja salitreenit myös, ne vaan tuntu pahalta. Kokeile sitä pilatesta ja joogaa, mulle ne on sopinut, tosin en mä niitäkään ku max 2kertaa viikossa. Oon töistä kotona aina vasta puoli seiskan jälkeen ni ei sitten kyllä enää jaksa.

    Tsemppiä, ”enää” 4kk jäljellä!!!

    • Joo tuttu tunne, ei kivaa 🙁 Mulla oli niitä maanantaina vielä ihan koko päivän, joten kävi vähän olo tukalaksi. Mä käyn tänään tarkistamassa lääkärissä tilanteen juurikin siksi, että mulla on ensiviikolla 10 tunnin lento edessä ja en haluaisi päästä tutustumaan Karibialaiseen äitiyshuoltoon vielä tässä vaiheessa raskautta 😀 Onneksi sulla on toi 24h setti edessä, oon tuskaillut ton mun matkan pituuden kanssa, mutta tuohan on ihan lasten leikkiä verrattuna sun lentoon. Mun pitää mennä tänään hankkimaan itselleni jotkut kokovartalo tukisukat ja alkaa vähennellä suolaa jo pois, nimittäin tuun turpoomaan kun pieni ilmapallo 😀
      Pitäisi oikeasti miettiä tota joogaa, en ole tullut vaan sinuiksi meidän salin varausjärjestelmän kanssa, niin olen luovuttanut.. Koitan vielä uskotellla itselleni, että kyllä mä pystyn edes vähän treenaamaan. Pitäisi ehkä luovuttaa jo.
      Voidaanko antaa nää mahat meidän miehille loppuraskauden ajaksi 😉

    • Joo, sen tekisin kauheen mielellani haha! 😀

      Jeps, oo onnellinen, 10h lento on musta todella lyhyt pikku viikonloppureissu haha. Kummasti tottuu kun asuu taalla hevon kuusessa. Mieti, et me lennetaan 4h ennenku me ollaan pois ees Australian paalta 😀 Normaalisti vedan magnesiumia (valttaa lihaskramppeja), aspiriinia (ohentaa verta) ja pari unilaaketta niin 24h menee ihan kivasti. No ei nyt kivasti, mutta menee 😛 Nyt ei oo mahdollisuuksia mihinkaan noista ja lisaksi joudun lentamaan takaisinpain yksin kun mies jaa tyoreissulle Eurooppaan, niin ei oo kiva valivalivali.

      Oon tykannyt pilateksesta enemman ku joogasta. Se on vahan liian chillia mulle. Body balance ois varmasti kanssa tosi kiva, mutta sita en oo oikein loytanyt taalta.

    • Joo en valita kyllä enää.. Vaikka toisaalta itse kun ei lentele, tuntuu tuokin matka pitkältä. Tällähetkellä Tampere- Hamina ajokin tuntuu ylitsepääsemättömältä ja siinä on matkaa sen 250km 😀 En oo ikinä ajatellut, että Australiasta lentää noin kauan? Onko teillä monta välilaskua?
      Itse oon käynyt pilateksessa sillain, että siellä oli mummot rivissä etsimässä lantiopohjalihaksia, joten mulla on jäänyt pienet ennakkoluulot sitä kohtaan.. Pitäisi varmaan käydä ihan oikealla tunnilla, että näkisi mitä se on!

    • Tää on dynamic pilatesta, sitä tehdään sellasella laitteella.. En tiedä onko Suomessa sitä, luulis.

      Yks välilasku jossain Aasiassa.. Tein just pelimiehen liikkeen ja upgreidasin itteni bisnekseen sille yksinäiselle paluumatkalle 😛

    • Mä kävin katselemassa myös vaihtoehtoja matkustaa mukavammin, mutta oon sen verran pihi ja masokisti, että näillä mennään 😀 Turvallista lentoa!

  2. Ollessani rv 23 oli parin viikon lomalla Kaliforniassa ja lentoa tuli n. 15h suuntaansa. Keskustelin tuolloin gynen kanssa ja päädyttiin piikittämään varmuuden vuoksi yksi Klexane-napapiikki lentopäivinä. Ennaltaehkäisemään veritulppia. Ehdotin tätä itse. Piikin pystyy hyvin pistämään itse tai esim. mies. Tietenkin tukisukat jalkaan ja jaloittelua lentokoneessa.

    • Hui no en oo kyllä koskaan kuullut klexanea pistettävän ennaltaehkäisevästi.. Kuitenkin varmaan vaan toi 20mg? Mulla on kyllä sairaanhoitajaksi niin kamala piikkikammo, että en tiedä kenen antaisin pistää 😀 Pyörtyisin varmaan jos koittaisin itse pistää itseäni.. Koitan selvitä nyt noilla lentosukilla lennosta ja toki säännöllisellä kävelyllä ja vedenjuonnilla. TOIVOTTAVASTI mitään ei tule!

    • Olen myös sairaanhoitaja ja omassa työssäni klexanea käytetään nimenomaa ennaltaehkäisevässä mielessä (leikkauksien jälkeen potilailla). Itse taas en ole yhtään piikkikammoinen, mutta mieheni on 🙂 Toisen piikin tuikkasin itse ja toisen uskalsi mies vaivoin laittamaan mahaani 🙂 Ehkä juuri se itseään pistäminen on se tylsin juttu. Sen takia halusinkin, että mies laittaa.

    • Siis kirjoitimpa hassusti 😀 Tarkoitan ennaltaehkäisevästi lennoilla.. Mutta ihan varmaan toimiva juttu, en itse kyllä uskaltaisi lähteä kokeilemaan, mutta tosiaan mulla toi piikkikammo puhuu kaiken yli 😀

    • No juu, en nyt tiedä kuinka yleisessä käytössä lääke on lentoja ajatellen, mutta silloin raskaana ollessa asia tuli ohimennen puheeksi töissä gynen kanssa ja kysäisin olisiko se hyvä idea pitkän lennon takia. Itse taas pelkään mahdollisia tulppia sen verran, että piikit ei hirvitä 😀

    • Niinno puolensa tuossakin… Tän ammatin varjopuolia on kyllä se, että kaikkea rupeaa miettimään vähän liian pitkälle. Mäkin pyytelin jo omat stixit mukaan ja antibioottikuurin varoiksi, tällähetkellä on vähän sellainen olo, että en luota mihinkää muuhun kuin suomalaiseen 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta