Ruokavalion merkitys nyt.

Raskaushan on romuttanut kaikki periaatteeni ruokavaliosta moneen otteeseen ja olen löytänyt itseni aivan liian monta kertaa kotipitsasta syömästä ja viikoittaiset epäterveelliset ruokavalinnat ovat minulle olleet oikeastaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Alkuraskauden roskaruoat pistän kauhean pahoinvoinnin piikkiin, kun mitään muuta kuin ranskalaisia ja lihapullia ei tehnyt mieli, mutta tämän päivän valinnat ovat täysin minun hetkellisiä mielihalujani, sillä mikään ruoka ei enää saa minua voimaan pahoin. Pystyisin elämään hyvin ilman näitä pitsoja joita olen nyt syönyt silloin tällöin, sillä enhän minä ennen raskauttakaan niitö syönyt.

exoticx

Ajatus terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta ei sisällä tällähetkellä makrojen laskemista tai viherjauheita. Terveellinen syöminen on säännöllistä ruokailua niin, että saan päivittäin monipuolisesti kuituja, vihanneksia, hedelmiä, proteiineja ja myös niitä hiilareita. Vähemmälle määrin on jäänyt taas puhtaiden viljojen käyttö, mutta kauraa olen syönyt sitäkin enemmän. Käytän myös päivittäin maitotuotteita tai vaihtoehtoisesti otan kalkkilisää jos näyttää siltä, että maitotuotteiden saanti on jäänyt vähemmälle. Nyt vihdoin mennään hyvinvointi edellä!

Toki meillä on näitä herkkuhetkiämme, kuten eilen, mutta niitä tarvitsin ennen raskauttakin ja tulen niitä aina tarvimaan, joten niistä viis! En ole kuitenkaan mikään sipsikarkki-ihminen joten miksikään mässäilyksi herkkupäivät eivät mene. Mielummin  se herkkupäivä on sitten juuri tällainen kattavampi brunssi jolla jaksaa koko päivän.

exoti

Haasteen hyvin huolettomalle (ja pitkästä aikaa melkein terveelle) ruokavalio-ajattelulleni toi nyt kuitenkin tämä lepolomani kotona. Liikuntaa on kipujen vuoksi ollut koko raskausajan hyvin vähän. Olen onneksi kuluttanut edes hieman kun olen käynyt töissä, mutta nyt kotisohvalla vietetyt päivät eivät edes vauvan plussakulutuksista huolimatta yllä sille tasolle, että olisi ihan ok syödä 5 ateriaa päivässä, joista yksi on pitsa. Nyt minun pitää todella keskittyä siihen, että ruoka on oikeasti laadukasta ja järkevää, kaikki ylimääräinen saa jäädä nyt pois.

Nyt en todellakaan halua kuulla sitä, että tämä on ihan turhanpäiväistä ajattelua, sillä minusta tämä on itseasiassa todella tärkeä asia. Keskitymme paljon siihen, mitä saa ja ei saa syödä, mutta lopulta monelle (myös itselleni) se ruokavalion todellinen merkitys hämärtyy. Huomasin jossain vaiheessa ajattelevani, että ehdin taas putsaamaan oman ruokavalioni sitten kun lapsi syntyy, mutta kuinka väärässä olen ollutkaan. Jos nyt jatkaisin syksyllä alkanutta pullamössölinjaa, olisi minun todella vaikeaa päästä siitä eroon, kun mahdollisesti kiireinen vauva-arki alkaa. Ne valinnat lautasellani ovat lopulta kuitenkin hyvin kauaskantoisia. Kaikkein hauskinta minusta tässä on kuitenkin se, että olen moneen otteeseen miettinyt mitä tämä kaikki ruoka tekee minulle, mutta eipä ole pieneen mieleenikään tullut se mitä se tekee sille lapselle jota kasvatan? Kyllähän hän on nyt se, jolle tässä pitää tarjoilla sitä terveellistä energiaa kasvamiseen, ja sanotaanhan vauojen oppivan tykkäämään jo vatsassa jostain mauista. Minä en halua olla se ihminen, jonka vauva oppii tykkäämään vatsassa kana kotzonesta!

Jos sitä sanotaan, että olet mitä syöt, niin sitä voi sanoa myös vatsa-asukistasikin. Terveelliset ja monipuoliset valinnat palvelevat molempia, ja tätä ei voi kukaan kieltää!  Olisi kiva kuulla millaisia ajatuksia nämä ruokahommat on herättäneet teissä?

<3 Emma

exot

 

 

emmakaisa

4 vastausta artikkeliin “Ruokavalion merkitys nyt.”

  1. Moi!
    Minulla meni raskausaikana ihan sekaisin oma terveellinen ruokavalio niinkuin sinullakin alun pahoinvoinnin takia. Aluksi ei pystynyt syömään muuta kuin pillimehuja, juustohamppareita ja hernekeittoa ym. muuta yhtä ”terveellistä” 😀 pahoinvointi loppui sitten minullakin toisella kolmanneksella ja ruokavalio parantui mutten saanut siitä yhtä terveellistä kuin ennen raskautta mielitekojen takia. Kesällä meni joka päivä jäätelöä kun vauva syntyi syyskuussa 😀 heti kun vauva syntyi loppui mieliteot kuin seinään. Nyt on taas voinut palata omalle terveelliselle ruokavaliolle 🙂 Ennen raskautta ajattelin että nuo mieliteot on ihan soopaa ja se on vain itsekurista kiinni mutta nyt tiedän ettei ei se niin vaa mee 😀

    • Ihanaa kuulla, että en ole ainoa jolla ei ole smoothiet maistuneet alkuraskaudesta. Noi mieliteot on kyllä pahoja, hassua vaan, että sen jälkeen kun lakkasin himoitsemasta ranskalaisia on mun tehnyt mieli ihan hulluna vaan kaikkia ihania keittoja. Voisin vaikka elää bors-keitolla tällä hetkellä. Eli siis nää pitsat ym. on vaan ihan omaa laiskuutta mun kohdalla. Toivotaan, että tää viikottainen lipsuminen loppuu niinkuin sullakin 🙂

  2. Itsekin söin superterveellisesti ennen raskautta ja liikuin lähes päivittäin. Alkuraskaudesta alkoi järkyttävä pahoinvointi, joka jatkuu vieläkin, vaikka yli puolivälin jo ollaan. Oksentelin pitkän aikaa päivittäin, lähes kymmenen kertaa päivässä ja jouduin olemaan useasti tiputuksessa kun ei pysynyt mikään sisällä. Sain aikoja sitten unohtaa siis terveellisesti syömisen, ja nyt on tärkeintä että saa syötyä edes jotain. Oksennus tulee kurkkuun jos mietin edes mitään vihanneksia! Hankalaa tässä on kun ei pysty syömään niin kuin haluaisi, ja pakostikin miettii että mitä vauva tuumaa tästä ruokavaliosta, mikä nyt saattaa olla milloin mitäkin pystyy syömään.. Kaikesta huolimatta painoa on 23 raskausviikolle kertynyt alusta jo 10 kg, ja ihmettelen mistä se on tullut. Kai minulla on aineenvaihdunta niin sekaisin että sitten kun saa syötyä niin se varastoituu heti kroppaan, en tiedä. Raskausdiabeteskin saattaa olla yksi vaihtoehto, mutta sokerirasitukseen en pysty ainakaan vielä menemään, kun eihän siitä tulisi mitään 😀 Tsemppiä sulle loppuraskauteen, mukava lueskella blogiasi, kun aika samoissa vaiheissa raskautta mennään 🙂

    • Voi kauhea! Itse en ole siis oksentanut koko raskauden aikana kuin sen tasan kaksi kertaa, kuvotus on vaan ollut kovaa. Varmaan mahtaa olla turhauttava tilanne kun on vaan pakko syödä sitä mikä pysyy sisällä, eikä siinä oikein auta ajatella enää kuin, että vauva saa edes jotain energiaa.
      Mullahan siis nousi kuin narusta vetäen alkuun paino sen 6kg, silloin söin tosi epäterveellisesti ja selvästi enemmän kuin mitä olin syönyt ennen. Nälkähän oli alkuraskaudesta ihan loputon. Sitten meni varmaan pari kk, että painoa tuli vaan 1kg ja kun kävin joulukuussa vaa’alla oli painoa yhtäkkiä tullut kuukaudessa 4kg, vaikka söin taas todella järkevästi. Nyt sitten reissun jälkeen meinasin saada neuvollassa sydänkohtauksen, kun painoa oli tullut vielä se 4kg lisää, eli 1,5kk ja 8kg. Olin jo ihan satavarma, että kyllä mulla joku raskausajan diabetes on, mutta perjantaina se sitten selviää. Eilen kävin taas puntarilla, niin painoa oli tippunutkin 3,5kg eli eipäilen tuon reissun jälkeisen painon olleen lähinnä lennon ja kuumuuden (ja ranskalaisten) jälkeistä turvotusta. Nyt ei kyllä tarvisi enää nousta kuin tuon vauvan painon verran ja mitä nyt kohtu ja istukka vaatii 😀 Eli ymmärrän sun ihmetyksesi painonnoususta!
      Koitahan jaksaa sinnitellä, ei meillä enää ole pitkä aika <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta