Päänvaivaa ultrasta..

_MG_2929

Ihan kaikkea liittyen viimeiseen kahteen viikkoon en ole täälläkään kertonut,  oli parempi jättää asiat vielä kertomatta, kuin kertoa jotain hyvin epävarmaa.

Kävin tänään siis ultrassa, ultra ei ollut pelkästään vain supistuksiani varten vaan samalla katsottiin myös pojan pään kokoa. Toissaviikolla kun kävin ultrassa synnärillä supistusten vuoksi, sai minun kohdunkaulani ultrannut erikoistuva lääkäri aiheutettua meille melkein sydänkohtauksen. Lääkäri halusi ultrata kandin läsnäolon vuoksi myös vauvan ja ultraamisen jälkeen hän ilmaisi huolensa pojan koosta. Kyse ei siis ollut mistä tahansa kokoon liittyvästä asiasta, vaan pojan pään koosta. Siinäkohtaa iltaa päälimmäiseksi mieleeni jäi vain lääkärin sanat ”se voi olla ihan normaalia, tai sitten se voi olla joku syndrooma”, tämän jälkeen minut passitettiin kontrolliaika kädessä kotiin.

Puolentoistaviikon ajan ehdin etsiä internetin syövereistä (vauva.fi) ”tietoa” asiasta ja ensimmäistä kertaa oikeasti tästä etsinnästäni oli apua, sillä pienen vakuuttelun jälkeen saatiin Timon kanssa jonkinasteinen rauha asialle, että kaikki on varmasti ihan hyvin ja hän kasvaa täysin omaa tahtiaan vaan. Onneksi meillä oli ultra varattuna tälle aamulle. Ja onneksi minulla on yksi kätilö tuttavapiirissä, jonka olen vähintäänkin ylikuormittanut kysymyksilläni.

_MG_2924

Minulla oli kaksi toivetta tämän päivän ultraa varten ja ne olivat, että en näkisi enää tätä painajaislääkäriä ja se, että kaikki olisi pojalla hyvin. Siinä sitten kun tuttu naama tuli hakemaan minua vastaanotolle meinasin kääntyä kannoillani, minun oli kuitenkin tyydyttävä siihen mitä oli tarjoolla, joten ei auttanut itku siinäkohtaa. Tämä nuorehko mieslääkäri oli taas ihan yhtä hukassa kuin viimeksikin, tokikin hän ehkä jopa yritti minua hieman tyynnytellä asian suhteen. Ultrassa näkyi taas vain se pari viikkoa liian iso pää ja muuten ajallaan kasvava vauva. En ole ihan varma, että kuinka kovaa huokaisin ääneen kun lääkäri päätti pyytää paikalle vielä toisen ihmisen katsomaan pään tilannetta, mutta taisin ainakin sanoa ääneen ”hyvä” ..

Paikalle tullut naislääkäri oli selvästi alansa konkari ja tiesi kuinka tälläistä hieman paniikissa olevaa ensisynnyttäjää käsitellään. Hän ultrasi tarkasti kaikki rakenteet ja kertoi kaiken olevan hyvin ja erttäin normaalisti. Sanoi myös, kuinka tässä kohtaa mitkään arvot eivät vielä ole mitenkään pysyviä, että tämä on ihan hyvä tilanne. Sitäpaitsi pää ei edes kuulemma ollut niin iso kuin mitä olin ymmärtänyt, vaan siellä ihan yläkäyrällä vaan. Itsehän siis olin kasvattanut pään jo sellaiseksi jalkapallon kokoiseksi ajatuksissani. En millään tavalla halua vähätellä nuoremman lääkärin taitoja, mutta sanavalinnat olisi voinut tehdä toisin. Onneksi hän oli vasta erikoistumassa ja todella varmasti oppii vielä loistavaksi lääkäriksi, silti en häntä enää mielelläni tapaisi.

Minua ei oikeastaan jaksa edes puristella käteen jäänyt raskausdiabetes- diagnoosi, kun tiedän, että pikkutyypillä on kaikki ok. Supistukset jatkuu, mutta kaulalla kaikki kunnossa, joten töihinpaluu näyttäisi tapahtuvan perjantaina. Ostin ison, mutta normaalin pään kunniaksi pojalle kaksi pipoa tänään, tarviihan iso pää vähintäänkin maailman kivoimman pipon suojakseen!

_MG_2927

emmakaisa

10 vastausta artikkeliin “Päänvaivaa ultrasta..”

  1. Sä oot oikeasti KAUNIS tuon masun kanssa <3 Vauveli saa sun hehkumaan! Kaikkea hyvää odotukseen.

    • Voi kiitos ihanasta kommentista ja kaikkea hyvää sinnekin <3

    • Kuva vähän suurentaa, mutta onhan tuo jo kasvanut kyllä 😀

  2. Huh miten huojentavaa kuulla, että kaikki on hyvin! <3 Ja hei ihana tuo pipojuttu, totta kai teidän poitsulle pitää olla tuplasti kivoja pipoja! 🙂

    • Mitätahansahan voi vielä tapahtua ja sitten vaan on otettava mitä vastaan tulee ja rakastetaan me häntä silti ylikaiken<3 kyllä jokatapauksessa on helpottava olo, että kaikki ok!

  3. Huhhuh, kaikki lääkärit ei aina ajattele ihan loppuun asti miten heidän sanat voivat pelästyttää, hyvä että kaikki on hyvin!
    Ihana masu <3

    • No joo sen olen jo ihan ammattinikin puolesta huomannut, onneksi olen ymmärtänyt, että lääkärikoulutus sisältää nykyään myös vuorovaikutustaitoja? Ja on niitä ihaniakin onneks, ja onneksi poika kunnossa<3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta