Ihmettelenpä vaan…

Jotkut asiat vaan ylittää mun kohdallani pienen ymmärrykseni ja olen aina välillä hyvin hämilläni..

*postaus sisältää mainoslinkin

Mietin ensinnäkin sellaista ristiriitaa liittyen ruokavalioon, että… Minulla on nyt lähes keskitysleirimäinen kurinpito sokerin suhteen. Silti minusta tuntuu jotenkin niin väärältä, että viinirypäleet ja banaani on vauvalle pahasta, kun samaan aikaan voin syödä makeutusaineilla makeutettuja tuotteita ja ne eivät mukamas olisi.. Minusta tuntuu joka kerta väärältä kun syön keinotekoisia tuotteita ja hedelmät taas tuntuisi niin oikealta ratkaisulta. Silti sokereitani ajatellen se keinotekoinen makeutus on pienempi paha. Toki voisin totaalikieltäytyä kaikista lisä-aineista, mutta ruokavalioni piiri pienenisi vielä ja saattaisin tulla ehkä hulluksi makeanhimoni kanssa, joten se pieni makeutettu proteiinipatukka saa nyt kelvata. Normaalielämässä saattaisin syödä vaikka juuri niitä hedelmiä.. Onneksi minun aineenvaihduntani kärsii hyvin joka- aamuisen smoothieni, sillä ilman sitä en kyllä suostuisi enää päivääni aloittamaan.

Minua huvitti lukea raskausdiabeteksen ruokavalio- ohjeistusta, kun siinä nimenomaan kehoitetaan käyttämään keinotekoisesti makeutettuja esim. limsoja ja jos oikein herkkuhimo yllättää, niin syö vaikka pulla… No toki on se pullapitkon palanen varmaan parempi kuin berliininmunkki. Sitten on nämä ihmiset, jotka lukee näitä kuin raamattua ja vetää sen pullapitkopalasen päivittäin, kun ohjeissa niin sanotaan.

_MG_3126

Toinen asia mitä olen tässä ihmetellyt on tämä kroppani toiminta. Pakko oikeasti hyväksyä varmaankin se vaihtoehto, että liikunta on oikeasti hyväksi aina. On ihan käsittämätöntä, miten istumisesta on tullut minulle ihan painajaismaista ja jos olen istunut esim. töissä ( en istu enää) muutaman tunnin konehommissa, on minulla selkä niin kipeä, että meinaa taju lähteä. Toisaalta sitten kodin pikku-askareet, kuten imuroiminen aiheuttaa ihan järjettömän supistelukohtauksen ja kyykkiminen sattu selkään. Sitten menen salille ja teen ihan kohtalaisen treenin kuunnellen kropan tuntemuksia, että supistaako tai sattuuko: EI MITÄÄN…. 

Tänään meinasin ihan vallan kokeilla vähän kyykätä painojen kanssa, mutta ei mieli antanut periksi. (Saatiin nimittäin ultrassa vahvistus sille, että supistukset eivät ole lyhentäneet kohdunkaulaa yhtään.) Treenatessa kaikki tuntuu hyvältä ja yllättävän oikealta tehdä, sitten kun istun hetken autossa on selkäkipu kamala. Eli kykenen harrastamaan raskaanaollessani liikuntaa, mutta rauhallinen ja hillitty oleminen esim. istuminen on tuskaa.

Kävelyt ja kaikki vähänkään reippaammat aktiviteetit saan unohtaa, mutta tuo peruspumppailu on oikein sopivaa ja tokikaan ei parane unohtaa kuntopyörääni, jonka kanssa olen salilla luonut jo jonkinlaisen kiintymyssuhteen. Harmi kun pyörän ”matkamittari” ei oikein toimi, olisi kiva tietää, että miten paljon tässä tulee poljettua ennenkuin sintti saavuttaa lasketun päivänsä.

_MG_3117

**Kuvien mekko TÄÄLTÄ

Koodilla HBR2 saat lauantaihin asti House of Brandonilta -20% kaikista paitsi dr.denimin tuotteista!

 

emmakaisa

2 vastausta artikkeliin “Ihmettelenpä vaan…”

  1. Itselläni oli raskausaikana sama ”vika”: istuminen aiheutti ihan älyttömiä selkäkipuja mutta urheilu ei tuntunut missään. Sain melko pitkiä katseita kyllä kun jouduin jäämään selkäkipujen takia sairauslomalle ja pois töistä jo pari viikkoa ennen äitiysloman alkua mutta salilla ja spinningissä kävin vielä 2 päivää ennen synnytystä… 🙂 No, kukin vointinsa mukaan, minkäpä näille mahtaa. Liikunnaniloa ja tsemppiä loppuraskauteen. 🙂

    • En olisi ikinä uskonut, miten kakkaa istuminen voi ollakkin… Siis jäin itse nyt 4vko ennen äippäloman alkua saikulle, vaikka voihan se olla, että joudun vielä takaisin töihin istumaan, kun neuvolalääkäri meinas, että tämä on ohimenevää 😀
      Sehän ei ole laisinkaan huono asia, että liikkuminen tuntuu hyvältä, mutta kyllä siitä hieman syyllinen olo tulee 😛 Kivaa kevättä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta