Kelle täällä pitää maksaa, ettei kaikki olis niin… eikun!

P1000818

Olen odottanut ”kauhulla” raskauden viimeistä kolmannesta, jolloin olen väsynyt, turvoksissa, pahantuulinen, kipeä ja tuskainen. Olen nähnyt ne kaikki internetin memet aiheesta, jossa lihava apina sanoo ”they said i would be glowing” tms. jotain yhtä hauskaa omasta olemuksesta.  Tässä kohtaa raskautta alkaa kuulemma olemaan mitta koko raskautta kohtaan ihan täynnä ja pikkuhiljaa viikkojen vieriessä aletaan toivoa vauan pikaista ulostuloa, ei paljon synnytys enää pelota, kun olo on niin kamala.

Niin milloin tämän vaiheen kuuluikaan alkaa?

P1000816

Minulta kun on kysytty vointia useasti, niin valehtelisin jos väittäisin, että voin huonosti. Alkuraskauden jatkuva kuvotus ja väsymys olivat ainakin tuhat kertaa raastavampia kokemuksia, kun tämä selkäkipuni. Supistuksienkin kanssa olen oppinut elämään – hitaasti ja varmasti käy minun etenemiseni.. Olen ehkä myös sellaista ihmistyyppiä, että kestän elää kivun kanssa paremmin kuin väsymyksen kanssa. Paljon tähän tämänhetkiseen vointiini toki vaikuttaa myös se, että en ole töissä.

Ihan täysillä voimilla ei nimittäin tämäkään mamma pelaa ja kyllä se on pakko myöntää, että päivässä ei jaksa kuin pari juttua tehdä ja työpäivä vei energiatasoista sen vähintään 80%. Nyt voin olla kotona juuri sellaisessa asennossa kun selälleni parhaaksi tunnen ja tehdä asioita, jotka saavat minut voimaan hyvin. Nostan todella hattua niille äideille, jotka painavat ihan sinne äitiyslomaan asti töitä ja toiset vielä melkein laskettuun päiväänsä.

Vointini on kuitenkin kaikinpuolin erinomainen jostain kumman syystä nukun taas jopa ihan kohtalaisesti. Alan ehkä tottumaan tähän hitautueeni ja olotilaani, sillä en enää edes muista, että miltä tuntuu kun ei hengästy kaikesta, tai millaista on kun vessassa ei tarvitse käydä tunnin välein. Jollain kierolla tavalla olen alkanut jopa nauttimaan tästä loppuraskaudestani – harmi, että koen tällaisia tunteita vasta tässä vaiheessa. Olisi ollut ihanaa nauttia koko ajasta täysillä.

Voin kyllä kuvitella myös tilanteen toisinpäin, kyllä tämä olotilani voisi olla ihan järkyttäväkin.. Että pitää olla vain iloinen siitä, että voin hyvin!

Mitenkäs siellä voidaan?<3

P1000820

 

emmakaisa

7 vastausta artikkeliin “Kelle täällä pitää maksaa, ettei kaikki olis niin… eikun!”

  1. Hah, mä oon kyllä niin tuo ensimmäisen kappaleen nainen 😀 Kiljun varmaan riemusta (as if.. ) ku synnytys alkaa että pian tää on ohi 😀 Neljä viikkoa äitiyslomaan, onneks täälläkin sentään suositus on jäädä vkon 36 jälkeen, sääliksi käy jenkkikollegoita jotka joutuu painaa eräpäivään asti. Mulla imee työ kaikki mehut että se varmaankin vetää tän olon miinuspuolelle… Plus se että ei mahdu mitkään kengät enää jalkaan haha (30 asteen helle ei varsinaisesti auta asiaa..)

    • Siis pakko sanoa, että en mäkään kiljuisi riemusta jos mun pitäisi vielä istua töissä koneella.. Se oli nimittäin tuskaa. Helppohan mun on huudella täällä kun elän just oman rytmini mukaan ja teen viileässä säässä sitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä 😀 En ehkä vaihtaisi just nyt tätä ilmastoa, vaikkakin vetäisin kyllä mielummin maksimekossa ja flipflopeissa, kun liukastelisin uggeissa. Silti en voi kun toivottaa sulle jaksamista, oot sissi kun jaksat painaa! Muista nyt, että et liikaa rehki 🙂

    • ”kiljun varmaan riemusta kun synnytys alkaa…” Ihan kuin mun suusta viime heinä-elokuussa 😉 Noh en kiljunut, puhisin hiljaa ja jännitin pirusti. Mutta se synnytys(hox, minulla oli hyvä epiduraali, ei lainkaan kipuja!!!) oli niin mahtavaa, niin ihana helpotus että. Itse tapahtuma nyt ei varsinaisesti ehkä elämäni top 10 tapahtuma ollut koska noh, kaikki likaiset yksityiskohdat, mutta kun se vauva oli ulkona, sylissä ja molemmat puhtaina sängyssä pötköllään… Sitä tunnetta kannattaa odottaa! Ja varsinkin sitä kun ei enää turvota, ei kolota, ja käyt ihan ylikierrokssilla(koska hormonit). Synnytystä kannattaakin odottaa 😀

      Ja ai niin, ponnistusvaiheen alkaessa tuuletin, ihan tosissaan 😀

    • Ihanan rohkaiseva kommentti! Toivottavasti mulla ja meillä kaikilla menee yhtä hyvin 🙂

  2. Liikkuessa/siivotessa jne vihloo mahaan taikka selkään. Istuallaan puutuu jalat ja kohtu painaa keuhkoja. Selinmakuulla loppuu happi, kun taas mahallaan tuntuu muuten epämukavalta maata. Pissalla saa ravata jatkuvasti ja käsittämätön väsymys sekä pahoinvointi on palannut. Mulla starttas juuri vk 34. Muutoin ihan hyvin sujuu 😀 vauva on vihdoin kääntynyt raivotarjontaan ja toivottavasti niinpäin pysyykin!
    Raskauden edetessä olen alkanut koko ajan enemmän pitää ulkomuodostani ja kasvavasta mahasta! Vaikka väliin tuntuu että synnyttää voisi lähteä vaikka heti, niin toisaalta haikailee jo lopulta katoavaa vauvamasua!
    Haluisitko tehdä postauksen mitä vauvatarvikkeita olette jo hankkineet+mitä on vielä ostoslistalla? 🙂
    Rentoa loppuodotusta<3

    • Toi siivoaminen on kyllä mullekkin paha homma.. Ei tunnu hyvältä yhtään! Mä tossa tajusin pitkään selinmakuuta välttäneenä, että pystyn vielä yllättävän pitkään olemaan selällään. Ilmat multa menee välillä pihalle, kun poika potkii keuhkoihin. Muuten tullaan yllättävän hyvin toimeen, vaikka todella vilkas tyyppi hän onkin 😀
      Voihan se olla, että tässä vielä hymy hyytyy ennen loppua!
      Voisin tehdä kyllä 🙂 Kirjoittelinkin jo jotain tuossa tammikuussa, mutta nyt on ihan oikeasti jotain hankittukkin, niin voisi ehkä olla postaus hieman ajankohtaisemppi!

      Rauhallisia päiviä sinnekin <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta