Naprapaatti vastaa osa I

Tervehdys kaikki 100 yötä kesään-blogin lukijat. Pyydettiin Emman kanssa jättämään minulle kysymyksiä liittyen naprapatiaan tuossa taannoin ja nyt pääsin vihdoin ja viimein hieman vastailemaan teille muutamiin kysymyksiin näin aluksi ja avaamaan hieman taustoja kyseisestä hoitomuodosta. Kysymyksiin vastaamista ajattelin jakaa muutamaan postaukseen, etten kuitenkaan mitään romaania alkaisi teille kirjoittamaan.

Mikä ihmeen naprapatia? Itsekin olen kuullut monia versioita ammattinimikkeestäni kuten napropaatti, naprometiini, akropaatti ja mitähän vielä. Kaikki kuitenkin aika lähellä totuutta. Sana naprapatia tulee tsekin kielen sanasta napravit, joka tarkoittaa korjata ja kreikan kielen sanasta pathos, joka tarkoittaa kipua.  Suomessa naprapatia onkin vielä suhteellisen tuntematon hoitomuoto, vaikka se on kehitetty jo vuonna 1905. Suomessa naprapatian koulutusta on tarjonnut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kotkassa 2000-luvun alusta alkaen.

”Mitä mieltä olet siitä, että naprapatia luokitellaan ns. vaihtoehtoilääketieteen/uskomushoitojen piiriin?”

Alun pohjustuksessa tähän kysymykseen jo hieman selvitystä hainkin. Suomessa naprapatia on vielä monelle suhteellisen tuntematon ammattinimike, jonka vuoksi moni saattaa ajatella sen olevan ties mitä huuhaa hoitoa näin kuitenkaan olematta. Ennen vuotta 1994 naprapatia luokiteltiinkin Suomessa ns. vaihtoehtolääkintää harjoittavaksi hoitomuodoksi ennen kuin voimaan astui asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Naprapaatti on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) rekisteröimä nimikesuojattu ammattihenkilö, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon joko Suomessa, Ruotsissa tai Yhdysvalloissa.

Naprapatia perustuu lääketieteelliseen terveys- ja sairauskäsitykseen ja sen pohjalta kehittyneeseen diagnostiikkaan ja tautiluokituksiin. Naprapaatti toimii manuaalisen lääketieteen osaajana terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa, ja tekee yhteistyötä muiden lääketieteen erikoisalojen ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Naprapaatit haluavat erottua muista manuaalisen lääketieteen toimijoista tieteelliseen näyttöön sekä länsimaiseen lääketieteeseen perustuvana hoitomuotona.

”Tämäpä oli mahtava tilaisuus esittää mieltä askarruttava kysymys omaan tilanteeseen!:)Itselläni on lannerangassa oliko 4. vai 5. nikama siirtynyt 9mm ja uskoisin juurikin tämän aiheuttavan kipua/puutumista alaselän alueella joka säteilee myös jalkoihin välillä. Hermosärky kuvannee kipua parhaiten. Minkään tapaturman en tiedosta aiheuttaneen siirtymää, lieki ollut nuoruudesta saakka/useamman vuoden , mutta 30kg painon pudotuksen jälkeen tullut esille, siis ”patti” rangassa kun oireita muistan olleen jo vuosia joiden ajatellut silloin johtuvan ylipainosta ja liikkumattomuudesta. Aamuisin ja pitkään istumisesta liikkeelle lähtö muistuttaa enemmän iäkästä mummoa kuin kolmikymppistä aktiivisesti liikkuvaa naista;) Olen miettinyt mikä olisi minulle paras hoitomuoto; hieroja, naprapaatti vai joku muu kun nikamaa paikalleen ei enää saa mutta ettei hermosäryt pahenisi?”

Naprapaatin hoidossa lähtökohtana on asiakkaan sairaushistorian tarkka selvittäminen. Lisäksi asiakkaan oireita pyritään selvittämään laajalti erilaisin ortopedisin, neurologisin (hermorakenteet) ja vaskulaarisin (verisuonirakenteet) testein. Näiden testien lisäksi naprapaatti voi suorittaa mm. kävelyn analysointia, lihastasapainon/lihasvoimien ja fyysisen suorituskyvyn mittauksia sekä nivelten liikkuvuuden arviointia. Tarkan tutkimuksen perusteella naprapaatti tekee itsenäisen päätöksen hoidosta tai hoitamatta jättämisestä, jolloin asiakas ohjataan eteenpäin asianmukaiseen hoitoon.

Miksi sitten valita naprapatia kaikkien muiden hoitomuotojen joukosta? Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän henkilön onkin usein haastavaa löytää itselleen se sopivin hoitomuoto. Naprapatia yhdistää tehokkaasti manuaalisen terapian eri menetelmiä aktiiviseen harjoitusterapiaan eli asiakkaan itse toteuttamaan kuntoutukseen, joka tapahtuu esimerkiksi kotona harjoitellen, kuntosalilla tai molemmissa. Omien sekä asiakkaiden kokemusten perusteella monet ovatkin hyötyneet aktiivisesta terapeuttisesta harjoittelusta esimerkiksi pitkittyneen selkäkivun hoidossa. Parhaimmat hoitotulokset saadaankin usein yhdistämällä passiivinen hoito aktiiviseen harjoitteluun.

Hoitomuotoja on siis monia ja hoidon toteuttajiakin eri hoitomuotojen sisällä on yhtä monta kuin hoitajaakin. Ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan liian pitkään omien vaivojensa kanssa, päätöksen teet itse.

 

Loput vastaukset kysymyksiin pyrin kirjoittelemaan mahdollisimman pian. Kaikille tamperelaisille ja muillekin vinkiksi, vastaanotolleni voit varata kätevästi ajan esimerkiksi täältä  tai ota suoraan yhteyttä tjsnaprapatia@outlook.com.

naprapaatt1

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Timo

emmakaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta