Päivänsäde ja lisävalot, synnytystarinoita osa 2.

Emme itseasiassa olleet osastolla synnytyksen jälkeen kuin yhden yön ja perjantaina iltapäivällä pääsimme sitten jo Timon kanssa yhdessä aloittamaan hieman itsenäisempää vauva- arkea Tays:sin potilashotellin perheonni- yksikössä. Osastolla oli niin täyttä, että hetken oli jopa puhetta, että olisimme lähteneet perjantaina jo kotiin, mutta pojan pitkittyneen synnytyksen takia tulehdusarvoja piti vielä tarkkailla.

Tulehdusarvot pysyivät kurissa, mutta aika pian huomattiin, että bilirupiini- arvo (sen takia vauvoista tulee keltaisia jos se on koholla) nousi tasaisesti ylöspäin. 

Sunnuntaina, kun Timon vanhemmat lähtivät kotiin, tuli meille ilmoitus, että bili- arvo oli noussut niin paljon, että se hipoi jo valohoitorajaa ja pojalle tulisi huoneeseen valokaappi ”yksillä valoilla”. Oltiin jo henkisesti varauduttu siihen, että tämä olisi edessä jossain vaiheessa, mutta hoidon rankkuus yllätti meidät molemmat.

emil5

Hoito alkoi sunnuntai- iltana klo 21. Hoitoa annettiin alkuun 24 tuntia ja aina kolmen tunnin välein saatiin ottaa poika sylin ja syötettäväksi puolen tunnin ajaksi. Poika ei tyytynyt yhtään olemaan paikallaan kaapissa ja oli koko yön todella levoton ja itkuinen. Itkuisia oli myös pojan vanhemmat. Oli ihan järkyttävää koittaa rauhoitella vauvaa, joka selvästi kaipasi rintaa ja rakkautta. Pumppasin maitoa minkä kerkesin, jotta saimme sitä annettua pojalle ruiskulla hoidon aikana ja kun tauko koitti koitin parhaani mukaan imettää häntä niin paljon kuin hän vaan otti ruokaa vastaan ja helliä koko  seruaavan kolmen tunnin edestä. Kuinka lyhyt aika puoli tuntia onkaan!

En itse nukkunut koko yönä, hormonihuuruissani olin aivan rikki ja tämä hoito tuntui lähes maailmanlopulta ja niin epäreilulta. Aamulla saatiin nukuttua molemmat hieman ja kun heräsimme alkoi pojankin hoito luistaa – väsyneenä kaikki tuntuu vaan niin rankalta. Poika nukkui hyvin valvotun yön jälkeen jokaisen kolmen tunnin makuun ja jaksoi hyvin syödä tauoilla, jolloin kaapissa olosta tuli hänellekin miellyttävämpää. Fiksailtiin myös hieman kaapin makuu-pukua, jolloin siitä saatiin turvallisemman tuntuinen pojalle ja tukevampi myös.

Hoito sujui lähes erinomaisesti iltaan asti, jolloin 24 tuntia tuli täyteen. Toiveikkaina menimme kysymään uusia labratuloksia, mutta jouduttiin pettymään, sillä bili- arvo olikin jälleen noussut. Kaappi jäi huoneeseemme vielä yöksi. Yö onneksi sujui hyvin ja saatiin kaikki kutakuinkin nukuttua syöttövälit. Tiistaina puoliltapäivin saimme kuulla ilo-uutisen, että pääsisimme kotiin. Bilirupiini- arvo oli laskenut hyvin ja kaappihoito voitaisiin lopettaa, kuhan musitaisimme käydä antamassa verikokeet heti tänään aamulla.

emil

Noh, nyt meillä hurruttaa taas valokaappi meidän olohuoneessa ja poika siellä kolmatta kolmentunnin eräänsä köllöttelee. Onneksi olemme jo tottuneet tähän hoitomuotoon ja osaamme suhtautua siihen, että poikaa ei nyt saa syliin kun siltä tuntuu. Poikakin on nukkunut valokaapissa, tai oikeastaan laatikossa hyvin nämä väliajat ja vaikuttanut muutenkin tyytyväiseltä. Tärkeintä on kuitenkin nyt tässäkohtaa se lopputulos! Huomenna sitten taas toivotaan parasta, että arvot olisivat laskusuuntaiset. Kuulemma nämä vauvat, joilla arvo nousee uudelleen on hyvin harvassa- joten tietenkin kuulumme tähän 20% joilla arvot eivät kerralla laske.

emmakaisa

4 vastausta artikkeliin “Päivänsäde ja lisävalot, synnytystarinoita osa 2.”

  1. Paljon onnea ihanasta pikkuisesta! Hienoa ja mielenkiintoista kuinka yksityiskohtaisesti jaksat kertoa hoidoista ym. myös teidän vanhempien näkökulmasta, tuntuu että monesti tällaiset asiat jäävät blogeissa sivuseikoiksi. Ainoa asia mikä jäi häiritsemään näin kätilönä on se, että kyseessä on bilirubiini, ei bilirupiini. Pikkujuttu :’) Ihanaa vauvantuoksuista arkea teille <3

    • Voi kiitos kommentista<3 kivaa kuulla, että minun juttuni kiinnostaa- jopa nämä hoitohommat 😀 Ja kiitos korjauksesta;)

  2. Hei! Meidän tytöllä nousi kans biliarvot ja sitten sanoin että lisämaitoo lapselle… Kun poistuu virtsan mukana niin tärkeää on saada paljon ravintoa! Ja heti laski 😊 muistan myös sen kuinka kamalan paha mieli siitä oli silloin, itkin yöllä kauan vailla valokaappiin ei edes jouduttu.. Ne hormoonit 😨😢 meidän tyttö syntyi 29/2/2016 joten hyvin on vielä muistissa tuo 😐

    • Joo meillä poika onneksi söi ja syö edelleen useita kertoja tunnissa jos on vaan hereillä, mutta meillä oli niin monta arvoja nostavaa tekijää, että sen takia meni valohoitoon ja arvot oli vaikeita saada alas. Ei tuo kyllä äkkiä unohdu, mutta onneksi enää tavallaan muisto vain 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta