Palautuminen raskauden jälkeen.

Olen ollut hyvin yllättynyt, miten rennosti olen ottanut vartaloni muutokset. Minua ei ole liiemmin ahdistanut tämä keskiraskautta apinoiva vatsa, eikä oikestaan mikään muukaan… Älkää nyt käsittäkö minua väärin, en todellakaan aio silti jäädä laakereilleni lepäämään taikka jätä tätä nyt herran haltuun, minulla ei vaan ole mikään paniikki asian suhteen. Kyllä tämä minun kroppani tästä vielä entiselleen palautuu.

palautuminen

Jos miettii, että painoin yli 80kg viimeisellä raskausviikollani (en tiedä ihan tarkkaa lukemaa, mutta maanantaina rv 38+2 neuvolassa painoin 80,6kg – poika syntyi 38+5), on kroppani lähtenyt sulamaan todella hyvin. Vatsani oli valtava, joten olin asennoitunut jo valmiiksi siihen, että sen palautuminen voi ottaa aikansa. Olenkin nyt ollut vain iloisesti yllättynyt kuinka hyvin kohtuni on supistunut jo tässä ajassa. Pian näytän enää vain hyvin syöneeltä 😀

palautuminen1

Painoa minulta on lähtenyt nyt reilu kymmenisen kiloa ja tänään aamulla vaaka näytti 69,4kg. Ajattelin, että otan varmasti mitat sitten itsestäni kun alan taas hieman edes liikkua. Nyt alkaa vointini olla sellainen, että kävely hieman kiinnostaa, joten eiköhän me ensiviikolla päästä pikkuhiljaa kävelemään pojan kanssa. Kun katsoo ulos tuota ilmaa, niin ei kyllä todellakaan ole mikään kiire vaunulenkeille 😀

Kai sitä on hieman kasvanut henkisesti tässä vauvan myötä, kun enää se oma kroppa ei ole se ykkösasia, vaan sitä hyväksyy sen, että kaikki tapahtuu ajallaan. En halua riskeerata palautumistani hätiköinnillä vaan antaa nyt ensin aikaa paranemiselle ja sitten hiljalleen lähteä taas vanhojen rutiinien pariin. Paljonhan nuo pikkumiehen rytmit tulevat määrittelemään, että mitä teen ja mitä en. Onnea tällähetkellä on oma kuntosali alakerrassa, vaikkakin niihin treeneihin on vielä matkaa.. Hiljaa hyvä tulee – eikö vaan ;)!

palautuminen6

 

 

emmakaisa

10 vastausta artikkeliin “Palautuminen raskauden jälkeen.”

  1. Tosi hyvin lähtenyt sullakin vatsa palaamaan takaisin uomiinsa! Mullekin tuli yllätyksenä ettei siitä välttämättä jääkään sitä ”reppua”, vaan se tosiaan voi vain supistua pikkuhiljaa 🙂 Ja varmasti kun lähdette vaunuilemaan alkaa sekin vaikuttaa positiivisesti aineenvaihduntaan, parempi hitaasti kun liian rytinällä! Mulla paino oli jo entisellään ennen kuin edes haaveilinkaan liikkumisesta mutta sitä taas ei tähän kroppaan tullutkaan niin paljon. Salillakin nauroin kun muutamat salitutut epäilivät minun pitäneen täytettä paidan alla, ei kuulemma huomaakaan että maha pystyssä vielä vastikään olin:D Eli hitaasti hyvä tulee, tsemppiä ja malttia sinnekin! 🙂

    • Joo oon ihan yllättynyt, että näinkin nopeasti on kroppa lähtenyt palautumaan takaisin vanhoihin mittoihin. Paino tippuu ihan älytöntä vauhtia kun tuo poika syö ihan jäätäviä määriä. Toivottavasti ehdin hankkia ihan vähän lihastakin jossain vaiheessa tähän kroppaan, ettei ihan kuihdu 😀 Viimeistään sitten kesän jälkeen kun poika vähän isompi! Nyt kaikki menee hänen aikataulussaan.. Kuinka nopeasti sä pystyit palata treenailemaan? Mä varmasti muuten vaikka menisinkin, mutta poika syö niin usein (eilen 4 kertaa puolessatoista tunnissa ennätys) ja ihan tunteella tulee nuo syöttövälit, että ei voi yhtään ennustaa, että onko meillä kolmen tunnin tauko vai kolme syömistä tunnissa 😀 Onneksi on tuo ala-sali, niin siellä voi käydä ja jos täällä tulee nälkä,niin pääsee äkkiä takaisin 🙂

    • Hurjan kovasti poitsu siis tankkailee, hyvähän se tietty on! Mutta äkkiä meille ainakin se rytmi tuli, jolloin nukkuu juurikin päivällä useamman tunnin putkeen ja tällöin ne pienet tunnin reenitkin mahdollistuu 🙂 Vajaa viikon ikäisenä vaunuiltiin ja taisipa olla vajaa kolme viikkoinen kun ensimmäisen kerran salille uskaltauduin, kevyesti yläkroppaa koska tosiaan alakerran annetaan nyt palautua rauhassa 🙂 tosin nyt jo on opeteltu myös juomaan pullosta pumpattua maitoa että oppii siihenkin tulevaa ajatellen mutta kiirettähän siinäkään ei ole, kuuntelet itteäs että millon sitä raaskii lähteä jo yksinään jonnekkin! Ja ihan huippu tuo teidän sali, oon pienesti kateellinen…
      Minäkin pelkään sitä kuihtumista joten annoskoot on tosiaan mahtavat ja nyt varsinkin kun liikkuu, saa olla koko ajan syömässä 😀

    • Joo on hänellä kyllä massaakin tullut ihan kiitettävästi 😀 Isänsä poika!
      Kyllä tääkin päivällä joo nukkuu, mutta paha se on lähteä kun on yksin kotona yleensä just silloin :/ Mutta ei tässä nyt oo kiire mihinkään. Paljon voi tehdä kotonakin heti kun vaan vointi sallii. Ja alas päästään pojan kanssa yhdessä. Tänään olis tarkoitus kokeilla ekaa kertaa vähän vaunulenkkeilyä pojan kanssa, koska pitää käväistä neuvolalla. Hitto mulla on ruokahalu kadonnut ihan kokonaan, kun mitään ei tee- nytkin just koitan väkisin syödä. Voisin elää smoothieilla..Ja mehulla xD

  2. Heips! Löysin blogisi oman raskauden viimemetreillä (poika tuli juuri 2kk),mutta nyt vasta ennätän kommentoimaan.
    Itsellä kiloja tuli se 10, mutta olenkin 160cm pitkä itse.. Aina ketuttanut katsella etenkin amerikanjulkkisten kuvia viikko yms synnytyksen jälkeen kun ollaan niin mitoissaan, mutta täytyy todeta että 10pvää siinä vain itselläkin meni.
    Leikkaushaava otti itsellä n.4vkoa parantua,nyt alkaa olla jo unholassa.. Mutta; vältä istumista ekat 2vkoa KOKONAAN, ja senkinjälkeen pikkuhiljaa,auttaa toipumiseen kummasti…

    Tsemppiä vauva-arkeen, ja tosiaan kaikki mitä itsekin raskausaikana ajattelin muuttui täysin kun poika ilmaantui 😀
    mm. meillä vaunulenkit kestävät max 30min ilman älytöntä huutoa, kannattaa siis henkisesti valmistautua siihenkin että kaikki vauvat eivät niistäkään tykkää vaikka kovin väitetään.. mutta pikkuhiljaa (:

    • Noo ei voi sanoa, että ihan itse olisi kymmenessä päivässä ollut entiselläni, mutta oikeilla jäljillä 😀

      Nyt on vähän myöhäistä enää välttää istumista kokonaan, mutta tosi vähän tässä on tullut kyllä istuskeltua, kyllä tämä nyt alkaa jo vähän helpottaa – onneksi. Sen verran ollaan kaupassa käyty, että poika näyttäisi viihtyvän vaunuissa, toivotaan ettei hän muuta mieltään!
      Onnea muuten teille pikkuisesta <3

  3. Hei!
    Hieman aiheen sivusta kysymys, mutta kysyn silti 🙂
    Millaisissa treenitrikoissa /housuissa treenasit loppuraskaudesta kun vatsaa oli jo kunnolla?
    Eli mistä mahdollisesti hankit sellaiset?
    Kauhean huonosti löytyy treenivaatteita vatsakkaille :/

    • Kuule aina saa kysyä 🙂
      Ehdottomasti parhaat housut oli biancaneven b-fit trikoot, jotka meni oikeastaan viikolta 20 aina loppuun asti, niissä on niin korkea ja joustava vyötärö. Ostin vaan pari kokoa isommat kuin mitä normaalisti pitäisin. Okei, nyt ehkä harmittaa, kun ne on kohta auttamatta liian isot.. Toki voisin pistää ne kiertoon! Toiset hyvät oli betterbodiesin housut, kun ne on niin matalat, että ne jäi vatsan alle. Laitoin sitten vaan tosi pitkän treenitopin, niin ei maha vilkkunut.
      Sitten taisi olla yhdet todella vanhat hm:n treenihousut, jotka oli mulle todella isot, mutta loppuraskaudesta tosi hyvät. Haasteellistahan toi housupolitiikka oli, mutta en raaskinut ostaa ihan mammatreenihousuja enää loppuvaiheessa kun niitä olisin eniten tarvinut.
      Minusta kappahlilla taisi olla verkkokaupassa, tai lindexillä joku malli ihan raskiksille treenihousuja, eikä ne olleet ihan jäätävissä hinnoissakaan…

    • Xxl.fi löytyy ainakin ihan 2xu:n raskausmassulle suunnitellut treenihousut 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *