Raskauden jälkitarkastus – vuosisadan vitsi?

Pahoitteluni jos postaus sisältää liikaa informaatiota, mutta jotta saan asian kerrottua, en voi tiettyjä asioita sensuroida..

_MG_4239

Minulla oli tosiaan tänään synnytyksen jälkitarkastus. Synnytyksestä on nyt kulunut kuusi viikkoa ja olen niin helpottunut, että kaikki on ohi! Minulla ei ole Hervannan neuvolan lääkäreistä mikään kovin ruusuinen kuva ollut missään vaiheessa, mutta tämä tämänpäiväinen käynti alitti kaikki edelliset ihan 6-0.

Olin tavannut tämän naislääkärin jo ennenkin, silloin hän kehoitti minua itseäni ottamaan selvää rokotuksista mitä voi raskauden aikana ottaa. Kun näin hänet ovella meinasin jo lähteä siltä seisomalta kotiin.

Kerroin, että olen palautunut hyvin, mutta minulla on koko alapään luusto vielä tosi kipeä. Kerroin, että minulla on valtavasti vaivaa pukamista ja kovasta ummetuksesta, josta olen kyllä kärsinyt koko elämäni. Tästähän tämä varsin hupaisa keskustelu sitten alkoi…

L: Syötkö kaurapuuroa/marjoja/kuitulisää?

M: Joo syön kaikkia päivittäin…

L: Okei, no hän antaisi nyt neuvoksi, että kakalla kannattaa käydä vasta kun oikeasti kakattaa, eikä ponnistaa turhia..

M: Niin, että viisi päivää on ihan ok tauko? On nimittäin vähän tukala olo silloin…

L: Joo no sä oot niin laiha, että tuskin mitään syötkään, eli ei sieltä voi oikein mitään ulos tullakkaan…

M: ———-

L: Mutta niin, minusta äitien suurin ongelma on se, että sinne kakalle mennään vaikka ei kakatakkaan ja sitten sitä joutuu ponnistelemaan paljon enemmän.

Että näillä eväillä sitten… Onneksi tunnen jo kroppani niin hyvin, että tiedän mikä minulla toimii ja mikä ei. Ehkä olisi pitänyt jättää aloittamatta koko keskustelu.

_MG_4240

emmakaisa

49 vastausta artikkeliin “Raskauden jälkitarkastus – vuosisadan vitsi?”

  1. Vaihda neuvolaa, täysin epäasiallista ja ammattitaidotonta. Itse olisin kysynyt tossa kohtaa onko joku valelääkäri kun tollasia puhuu. Mistä näitä ihmisiä tulee…

  2. Apua hajoon, ei oo totta! Siis että äitien suurin ongelma 😀 Ja tollaset vetää lääkärinä varmaan ihan liikaa palkkaa ammattiosaamiseen nähden. Onneks tosiaan ite taidat olla ”pikkasen” fiksumpi kun tämä lääkäri!

    • Onneksi oon itse sairaanhoitaja, niin jotain käsitystä on näistä vaivoista… Mutta en mä silti tiedä vauvoista tai synnytyksen jälkeisestä palautumisesta yhtään mitään 😀

  3. Apua en kestä! Mitä ihmettä?!? Perus.. Olet hoikka niin et varmaan syö mitään… Jotkut lääkärit voisivat käydä jotain kursseja miten käyttäydytään ihmisten kanssa. Toivottavasti sait jotain apua asiaan, jos et niin toiselle lääkärille?

    Kamalaa kun jälkitarkastus on muutenkin aika inhottava asia ja sen päälle vielä huonon lääkärin niin ei ole kyllä kivaa. Suosittelen laittamaan palautetta kyseiseen yksikköön.

    Tsemppiä!

    • Musta tuntuu, että mulle ei oo edes tehty mitään kunnollista jälkitarkastusta.. On vähän epävarma olo, että onko kaikki kunnossa 🙁

  4. Ei oo totta… Siis mä olisin jo tuollaisista oikeasti pahoittanut mieleni! Lääkärit on kyllä joskus niin hämmentäviä! Onneks sulla Emma on tietoa ja tuntemusta ja kiinnostusta näihin ravintojuttuihin ihan itsellä, ois ihan älytöntä jos pitäis selvitä ton tason ohjeistuksen varassa! Tääl on kyl vähän sama, meil on ihan huippu ”neuvolatäti” mut ne lääkärikäynnit on ollu kyl yhtä tyhjän kanssa.

    • Joo neuvolantätit on parhaita! Paitsi sillon kun ne on pitkällä saikulla… Niinkuin meillä :/

  5. <HUhhuh mitä meininkiä. Ihan ei ollut palvelualtis ja potilasta kunnioittava sävy hänen puheessaan :O

    • Hän oli siis ihan ystävällinen, mutta hyvin huvittava 😀

  6. Siis uskomatonta! Ehdottomasti palautetta ja seuraavan kerran jos ehdottavat samalle lääkärille itse ainakin kieltäytyisin. Huh, jos ummetuksesta on tuolllainen tieto/taito niin millainen se on vakavempien ongelmien/sairauksien osalta? Ihan pelottaa kuinka tuollaisien annetaan toimia terveysalalla jossa tekevät päätöksiä ihmisten terveydenkin kustannuksella. Ja anteeksi mutta kuinka tyhmänä tää lääkäri sinua piti (ei tiennyt että nuori äiti voi olla fiksukin ja omata enemmän tietoa asiasta kuin lääkäri) kun tuollaista k***a suoraan sanottuna lateli, ihan sun puolesta pisti niin vihaksi! Toivottavasti sun kokemukset näistä paranee, sillä eipä tästä kyllä kovin alas enää voi mennä. 🙂

    • Mä vaihdan yksityiselle jos nään sen lääkärin vielä kerrankin 😀 Toivottavasti lasten lääkärit olis parempia…

  7. Asun itsekin Hervannassa ja käyn samassa neuvolassa. Jälkitarkastuksesta mulla on just sama kokemus, iso vitsi koko homma :/ Olin niin odottanut sitä, että saisin kysellä kaikkea ja ärsyttävään virtsankarkailuun jotain apua. Tarkastuksessa lääkäri tunki sormet sisään ja käski ponnistaa. Sen jälkeen totesi, ettei ainakaan virtsankarkailua oo ja toivotti pillerireseptin kanssa päivänjatkot. Myös raskauden aikana ko. lääkäristä sain vain huonoja kokemuksia.
    Terveysasemalla hiljattain käydessäni pyysin toisen lääkärin ja aion pyytää jatkossakin. Lääkärin tehtäviin ei mun mielestä kuuluu vähättely ja nälvintä.
    Toivottavasti löydät ummetukseen avun!

    • Joo kuulostaa niin Hervannan lääkäreiltä. Muistan kun menin loppuraskaudesta selkäkipujen takia lääkärille, niin sain viikon saikkua, kun ne varmaan siitä helpottaa. Hehhheh 😀

  8. En kyllä ole yhtään yllättynyt. Itselläni on kyllä monia erittäin surkeita kokemuksia terveyskeskuslääkäreistä. Ammattitaidon puute on huolestuttavaa. Yleisin vastaus kysymykseen on aina ” en minä tiedä” -___-

    http://www.lily.fi/blogit/stuff-about

    • Joo se on kyllä pelottavaa.. Etenkin kun jää sellainen olo, että pitääkö tässä lähteä yksityiselle tarkistamaan tilanne uudelleen..

  9. Noh, samasta ongelmasta kärsivänä (raskaana tai ei) olen huomannut että KUIDUT EI SOVI mulle. Vatsa toimii paljon paremmin kun en syö ruista, kauraa, ohraa. Vehnää voi ottaa vähäsen. En jaksa edes valittaa asiasta lääkärille kun ensimmäiseksi tuputetaan kuiturikasta ruokavaliota. Juu ei kiitos.
    Kärsin myös ärtyneen suolen oireyhtymästä (oireina järkyttävä vatsakipu ja ummetus), joka pysyy parhaiten kurissa FODMAP -ruokavaliolla. Suosittelen tutustumaan!

    • Itseasiassa mulla vähän sama.. Kaura on ainoa mikä sopii. Muiden kanssa olen ihan pulassa :/ Olen joskus lukenut tuosta FODMAP valiosta, mutta niin moni ruoka-aine kuitenkin käy,niin en ole raaskinut kokeilla.

  10. Nyt tekis hirveesti mieli kysyä miten sinun pukamat voi ennen raskautta ja miten niille kävi synnytyksessä? Itsellä rv34 menossa ja tuntuu, että kuolen tähän kipuun :/

    • En halua masentaa, mutta mulla oli niistä jo vaivaa ennen raskautta ja silloin luulin, että ne oli kipeät… Nyt tiedän, mitä on kun ne on oikeasti kipeät… Otan osaa! 😀

  11. En tiedä mistä neuvolalääkäreitä revitään, mutta itsellä oli myös erittäin pätevän oloinen vanhempi rouva, jota heti ensimmäisellä käynnillä kiinnosti enemmän mieheni pituuden mittaus. Mies päätti hiljaa meidän jutellessa mitata itsensä ja lääkäri huomasi tämän ja riensi oitis auttamaan ja se olikin käynnin ainoa anti, kun lääkäriä ei enään kiinnostanut vointini. Muilla kerroilla lääkäri osasi aina katsomatta kertoa ettei minua mikään vaivaa. Muunmuuassa valittelin pahaa hiivaa, mutta katsomatta kertoi: ”Eeei siellä mitään ole.” voin kertoa, että kyllä vaan oli! Jälkitarkissa osasi kertoa, ettei kroppani vielä kestä edes kävelemistä, että puoli vuotta täytyy liikkua kuin eläkeläinen. Istuin siinä salikamat päällä ja suuntasin salille.

    • Oi voi! Mistä näitä sikiää? Onneksi miehesi on nyt mitattu ainakin 😀

  12. Mä oon tulevana sairaanhoitajana aika pahoillani sun puolesta. Ei kenelläkään joka terveydenhoitoalalla on pitäisi olla tuollaista asennetta. Valitettavan usein kuitenkin itsellekkin tullut vastaan.

    • Mä oon sairaanhoitajana pahoillani sen lääkärin puolesta 😀

  13. Vinkkaa minkä niminen, edes sukunimi tai jotain niin vältyn siltä tohtorilta :O

  14. Apua Emma…laitat nyt virallisen valituksen ja vaadit saada toisen lääkärin tilalle. Mulla ollut kans aivan järkyttävät pukamat ja voin kertoa sulle omia kokemuksiani. Itselläni ekat pukamat tulivat esikoista odottaessa loppuraskaudessa..hoituivat ihan apteekin kamoilla…synnytyksessä tuli uudestaan, mutta paranivat. No toises raskaudes tulivat jo ennen puoliväliä…ja olivat jotain aivan järkyttävää…Käytin ensin apteekin tuotteita, reseptilääkkeitä, xylogain mikä lie puuduttavaa geeliä, koska lääkäri ei voinut enää määrätä kortisonipuikkoja/voiteita…kävin kirurgilla tähystyksessä ja totesi, et pitää kestää vaan raskaiden loppuun..ja et jos tuun viel raskaaksi, pahenevat joka raskaudessa. Puolet raskaudesta meni siis ihan hirveissä tuskissa ja kipu oli 24/7…itkin vessassa, pelkäsin käydä vessassa, itkien käytin rasvoja, vettä yms. Että selvisin…yhtenä päivänä kipu oli niin hirveää, etten voinut lähteä aamulla kotoa…töissä oli tuskaa, kun koko ajan poltti ja sattui….henkisesti oli todella raskasta ja tuntui, etten millään selviä loppuun asti puhumattakaan synnytyksestä…no, synnytyksessä äityi tietysti kipu, mutta sinnittelin kipujen kanssa 6kk kotona, koska pelkäsin hirttohoitoja…sinnittelin kipujen kanssa vielä vuoden tästäkin…itkin salilla suihkussa ja vedet silmissä treenasin salilla, kun sattui niin julmetusti…töissä hymyilin jatkuvasta kivusta huolimatta…1.5v kipujen alkamisesta keräsin rohkeuteni ja menin mieslääkärille, joka hietti pukamat…ei auttanut…sinnittelin taas…menin uudestaan ja hirtti pukamat väärin…eli kumilenkit meni tuntevalle alueelle…olin kuolla kipuihin seutaavana yönä..otin 3 panacodia ja vaikeroi n sängyssä, että en kestä aamuun…olin niin sekaisin lääkkeistä, etten ollut ajokunnossa ja voinut lähteä miehen plus lasten kanssa yöllä taysiin…no seuraavana aamuna menin töihin…kipu oli hirveää..itkirn lähdin lääkäriin, joka totes, et lenkkejä ei voi poistaa…pitää vaan odottaa…kipu jatkui pari viikkoa…varasin lopulta uuden sjan eri mieslääkärille…sain lähetteen kirurgille leikkaushoidon arviointia varten…oli kesäkuu 2015…no tämän jälkeen lähdettiin päivä tukholmassa risteilylle..en pystynyt keskittymään muuhun kuin kipuun…risteilyn jälkeen kipu lakkasi kuin seinään…ja kohta tulee vuosi täyteen ilman kipua. Uskomatonta. Pelkäsin, miten tässä raskaudessa kävisi. Nyt oon rv 27+ jotain eikä vielä mitään…oon niin onnellinen..toiv.selviäisin vielä mahd.pitkään ilman pukamia. 1.5v. Aikana unohdin, millaista on elää normaalia, kivutonta elämää. Unohdin, millaista on nukkua, istua, treenata tai käydä vessassa ilman taukoamatonta 24/7 särkyä, kipua, poltetta….mulla ei ole ikinä ollut ummetusta, päin vastoin…söin kuituja, marjoja yms.liikuin….tsemppiä ja voimia, mä niin tiedän, miten helv…elämä pukamien kanssa on!!!😰

    • Siis apua! Voi sua 🙁 Mulla on operoitu tuo pukamapuoli jo kerran, että tiedän kyllä mitä niiden kanssa eläminen on, että osaan vaatia hoitoa.. Tuo sinun juttu kuulostaa ihan hurjalta!

  15. 6 vuotta lääkiksessä (+ erikoistuminen?) ja siinä on diagnoosi, sekä ilmeisesti hoitokeinokin 😀 Ei kyllä muakaan naurattaisi.

  16. Ei ummetukseen ole muuta hoitoa kun kuidut, riittävä nesteen saanti ja tarv laksatiivit. Vaiva ei vaadi varsinkaan pitkään kestäneenä lääkärin apua…kaikki em hoidot ovat reseptivapaita.

    • Juu sen tiedän kyllä, sen oheistuotteet vaatii sitäkin enemmän 😀

    • SIis ummetuksesta johtuvat pukamat tarvisi oikeasti kirurgin veistä, mulla pitkä historia niiden kanssa.. huoh 🙁

  17. Apua! Itse kärsin kroonisesta ummetuksesta hermostollisen vamman takia. Mä juon pegorionia päivittäin ja lisäksi otan sunwic -kuituvalmistetta. Pahassa tapauksessa vielä kevyt yliannostus magnesiumia ja sitten toimii..

    Lääkärin toimintaa en viitsi edes kommentoida, ihan pöyristyttävää!

    • Mulla on ollut ummetusta myöskin ihan vauvasta asti, varmaan olisi fiksua itsekin syödä pegorionia päivittäin… Olen vaan niin tottunut, että jotenkin en osaa edes ajatella muun laista elämää 😀

  18. Voi apua mikä lääkäri! Taitaa mennä samaan sarjaan kun mun neuvolalääkäri. Oli ehkä turhin käynti ikinä. Mulla on ollut selkä kipeä jo ennen raskautta, mut raskaana en tietenkään voi käyttäö enää relaksantteja jotka mulla yleensä helpotti eikä kipu mennyt krampeiksi asti. Eka lääkäri katsoi mun selkää ja piti vartin luennon selkätatuointien typeryydestä. Itse kipuun lääkärin neuvo oli vaan että no venyttele (varmasti venyttelen joo täysin jumissa olevan selän ja pallomahan kanssa). Toinen ongelmani oli unettomuus, johon käytin jaksottain melatoniinia ennen raskautta. Tähän kommentti oli että hän ei tiedä voiko melatoniinia syödä raskaana, mutta älä nyt syö jos muutenkin saat nukuttua ( hmm siis mitä, älä ota unettomuuteen lääkettä jos saat nukuttua, enkö mä just sanonut että en saa?) Olo oli aika turhautunut. Ainoa anti oli sydänäänten kuuntelu. Jippii.

  19. Yhtään väheksymättä peräpukamia, jo tuo ummetus on jotain niin kammottavaa vaivaa jota ei voi edes tajuta ihminen joka ei siitä koskaan kärsi. Itselläni on ollut ummetusvatsa oikeastaan niin kauan kuin jaksan muistaa, kaikki konstit on kokeiltu, sairaudet tutkittu ja ruokia jätetty pois ja taas otettu takaisin käyttöön. Välillä helpottaa ja on parempia aikoja, enkä koskaan keksi syytä sille että miksi nyt näin, välillä taas voi olla miltei viikonkin kakkatauko. Jokainen voi varmaan kuvitella mitä olo on silloin kun tuntuu että on kurkkuun asti täynnä p***aa ja että turvottaako… :/ Tästä on tullut jo miehen kanssa tavallaan vitsi, hän kun istuu helposti 2-3 kertaa päivässä kunnon asialla, ja mulle sama määrä kertoja viikossa tarkoittaa hyvää kakkaviikkoa ja ripuli olisi itselleni melkein jopa toivottu olotila 😀 Kauhulla odotan jo että jos tämä toivottu raskaus tästä toteutuu, että miten mun silloin käy. Saati jos neuvolassakin suhtautuminen on tuota luokkaa 😀

    • Joo siis mä todella tiedän mistä puhut 😀 Mä olen ihan vauvasta asti kärsinyt ummetuksesta ja esim. rippileiri meni ihan heittämällä käymättä isommalla hädällä.. Just toi 2-3 kertaa viikossa on todella hyvin, nyt kun pukamat on niin pahat niin nekin tekisi mieli jättää välistä 😀

  20. Ei huhhuh mikä lääkäri.. ;D Toivottavasti saat avun ummetukseen! Itellä on auttanut movicol säännöllisesti käytettynä. 🙂 Ei toki raskauteen liityviin ummetuksiin.. Luin sun synnytyskertomukset ja oli mukava lukea kokemuksia.. Mutta mulla on AIVAN järkyttävä synnytyskammo tullut yhtäkkiä vaikka lapsen haluaisin joskus todella.. tai lapsia <3 rakastan vauvoja ja lapsia 😀 Mutta pelkään kuollakseni synnytystä !!! Olen kuullut kaikenlaisia tarinoita.. Sekä positiivisia ja ei niin positiivisia.. 🙂 Mutta kummasti siitä ehkä vaan selviää.. Olisi kiva ehkä kuulla vinkkejä miten voisi edes vähän valmistautua. Hengitystekniikka vissiin auttaa.. Ja auttaako yhtään jos yrittää olla suht. ok:ssa kunnossa.. En kyllä aio suunnitella mitenkän paljon jos joskus tulen raskaaksi , koska kaikki voi mennä ihan erilailla. Varaudun pahimpaan niinkuin aina 😀 Mutta kaverini sanoi ettei kannata kuitenkaan järkyttävää mörköä tehdä itelle siitä.. Kerran ollu pahat menkkakivut et tuntu et puukkoa viilletty mahassa ja hiki valu ja oksennus melkeen tuli. Oon ollu leikkauksessaki niiden takia. 🙂 Mut ei löytyny muutaju pieni kysta eli ei endometrioosia mitä pelkäsin. 🙂 Mutta toisaalta lapsen syntyminen on positiivisempaa kuin menkkakivut joista ei saa palkintoa 😀 Ja tiedän kyllä, että noi pahatkaan menkkakivut ei oo verrattavissa pahimpiin synnytyskipuihin. 🙂 Tai joillain harvoilla on. Mut ootan toki paljon pahempia 😀 ja varaudun pahimpaan 😀 Mut onneks niihin saattaa saada edes vähän lääkettä /puudutuksia jos hyvin käy. 🙂 Huh tulipa pitkä teksti.. pakko purkaa ajatuksia vain 😀 On ruokahalu menny tuon pelon suhteen näinä päivinä!!! Ja painajaisia oon nähny. Nyt pitäs lopettaa, koska ajankohtaista tuo asia ei oo pariin vuoteen. Silti peloista huolimatta toivon lapsia joskus <3 ja toivon että kaikki menee hyvin kaikilla..

    • Kiitos kommentistasi, mä vastaan sulle pidemmin huomenna illalla 🙂 mukavaa viikonloppua!

    • Voi sinua! Koitahan olla murehtimatta liikoja, sillä synnytys – vaikka se aikamoista onkin, on sellainen asia, mistä selviää kyllä hengissä! Ja kovia synnytyspelkoja varten on ihan ammattilaiset auttamassa ja antamassa neuvoja, sekä miettimässä, että miten juuri sinun kanssasi parhaiten se h-hetki sujuisi! Kaikkea ihanaa kesääsi ja juuri niinkuin kaverisi sanoi – älä tee siitä itsellesi liian suurta mörköä, kaikki menee varmasti hyvin 🙂

  21. Voi jestas mikä lääkäri! 😀 onkohan sama mikä meillä on ollut..
    Kun itse kävin vikassa lääkärintarkastuksessa raskausaikana, kysyin että voinko käydä uimassa vielä, niin sanoi että ei kyllä uintia suosittele, mutta luistelemassa voi käydä.. Ööö okei, sitähän mä kysyinki ja jättiläismahan kanssa ekana tuleekin mieleen lähtee luisteleen! 😀

  22. Ätien suurin ongelma… Tätä luulis jo piilokameraksi… tavallaan huvittavaa, mutta oikeasti todella huolestuttavaa tuollainen ammattitaidottomuus…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *