Mistä koostuu hyvinvointini nykyään?

hyvinvointi

Lueskelin vuodentakaisia postauksiani ja mietin, miten naivi olen silloin ollut. Elin hyvin minäkeskeistä elämää ja suurin huolenaiheeni oli rasvaprosenttini tulevien häitteni lisäksi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tällainen elämänvaihe on todella fine ja kuuluu siihen sinkkuvuosi-kategoriaan, että joskus se on elettävä. Onneksi tulee aikaa jolloin siitä vatsalihasvaiheestakin mennään eteenpäin.

Puhuin vuosi sitten paljon hyvinvoinnista ja siitä, miten se tulee liikunnasta ravinnosta. Voin ihan rehellisesti sanoa, että minun hyvinvointini ei ole todellakaan kiinni päivittäisestä parsa-annoksesta, mutta silloin se tuntui oikealta.

Eihän siinä mitään! Näin jälkikäteen kun katson kuvia, olin ihan jäätävässä tikissä – elämäni kunnossa, mutta eihän sitä silloin nähnyt. Olinko onnellisempi kun nyt? En. Nyt kun elämäntilanteen muututtua tietyt asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, sitä alkaa ajatella hyvinvointia ihan eri tavalla. Oikeastaan niitä juttuja, jotka vaikuttavat omaan hyvinvointiin alkaa pitää luksuksena ja pienetkin asiat alkavat tuottaa iloa. vauva-arki

Kuvat: Katri (Fit you too)

MINUN HYVINVOINTINI ON NYKYÄÄN:

  • Hyvin nukuttu yö, joka ei todellakaan ole enää se 22-09 välillä nukuttu yhtäjaksoinen yö. Se on yli kolme tuntia yhtäjaksoista unta ja muutamat pätkät päälle. Se on aamu-unet seitsemän jälkeen.
  • Rauhassa juotu aamukahvi, aamupala on jo todellista luksusta.
  • Hetki aikaa saunassa, ilman kiirettä.
  • Mahdollisuus päästä liikkumaan vauvan kanssa ja ilman vauvaa, mutta ylipäätään mahdollisuus liikkua, sillä raskaus teki pelkästä kävelystä todella epämiellyttävää.
  • Ne pienet hetket itselle, kun pääsee kampaajalle yksinään tai saa kaydä ruokakaupassa rauhassa.
  • Oma terveys, sillä yhden oksennustaudin vauvan kanssa kokeneena sitä tajuaa, että sairastaminenkaan ei ole enää niinkuin ennen. Oma lapsi on hoidettava niinkuin ennenkin, vaikka sitä olisi kuinka kipeä.
  • Lasillinen viiniä sohvan nurkassa kun vauva on nukkumassa.
  • Lämmin ruoka silloin kun on nälkä..

Nämä asiat todennäköisesti muuttuvat vauvan kasvaessa, mutta tällä hetkellä en voisi kuvitellakkaan eläväni ruokavalio edellä tai treeniohjelman ehdoilla, olen iloinen siitä, että minä pääsen edes lenkille. Odotan Timon lomaa myös siksi, että ihan rehellisesti tarvin sitä omaakin aikaa nyt enemmän kuin koskaan. Meillä voi koko perhe paremmin kun pääsen vähän päästelemään höyryjä välillä ilman poikaa.

Odotan myös sitä, että pääsemme Timon kanssa yhdessä ulos tuulettumaan, viettämään meidän aikaa, sillä sitä ei ole pojan syntymän jälkeen ollut vielä laisinkaan.

Elämä muuttuu ja niin mekin sen mukana.. Onneksi.

Hyviä pointteja hyvinvoinnista vauva- arjen keskellä kirjoitti myös ystäväni Iisa blogissaan TÄÄLLÄ.

äitiys

 

Meidän arki osa 4

IMG_4808

Emil täyttää huomenna 11 viikkoa, kun mietin kulunutta aikaa, on se omalla tavallaan mennyt todella nopeasti. Toisaalta aikaa tuntuu kuluneen vähintään viisi kertaa tuon 11 viikkoa. Vauva- arki on kaikin puolin osoittautunut paljon rankemmaksi mitä ikinä olisin ajatellut ja välillä itku on ollut herkässä kotona.

Emil on itsessään suhteellisen helppo tapaus. Hän nukkuu yöt heräten syömään kahdesta neljään kertaa, mutta syömiset ovat nopeita ja uni jatkuu pian. Päivisin hän suurinpiirtein joka toinen päivä on hyväntuulinen, mutta selvitään me niistä pahoistakin päivistä – kuhan jaksan häntä vain kantaa.

IMG_4802

Poika on nyt viikon nukkunut päiväunensa lähestulkoon pelkästään sylissä tai sitte vaunuissa lyhyitä pätkiä. Nyt sain hänet nukutettua sohvalle viereeni, mutta tämä on jotain aivan luksusta! Toivon ja uskon tämän olevan vain joku vaihe. Epäilen ikeniä, sillä panadol ja purulelut selvästi auttavat, mutta syli ja tissi on paras lohtu.

Kantovälineet meillä toimii kun pysyn liikkeessä. Olin aluksi sitä mieltä, että en ikinä vedä kantoliinaa päälleni, mutta käytäntö tulee tässä vastaan- se vaan on niin paljon helpompi kuin huutava lapsi. Harmi, että sinnekin pojan saa vain välillä rauhoitettua.

Tämä kaikki aika on sisältänyt niin ristiriitaisia tunteita ilosta suruun, epätoivoon ja jopa totaaliseen ahdistukseen. Kuitenkin rakastan tuota pikkumiestä ihan uskomattoman paljon. Onneksi ympärilläni on paljon äitejä, joilta saa vertaistukea, en ehkä muuten olisi selvinnyt tästä ajasta järjissäni. Mietin suurella sympatialla niitä perheitä, joissa on oikeasti haastava vauva. Tämä meidän tilanne on lähinnä vain minun lyhythermoisuuttani, sillä pikkutyyppihän ei kiusallaan viihdy sylissä vaan kaipaa vain äitiä lähelleen.

Vauva- arki on onneksi ja valitettavasti lyhyt aika ja on ihanaa nähdä miten poika kasvaa ja kehittyy koko ajan. Vaikka päivä olisi miten syvältä, niin kyllä yksikin hymy pyyhkii pois aika monta pahaa mieltä. Loppujen lopuksi kyllä tästä kaikesta lopulta omalla asenteella selviää hengissä 🙂

IMG_4791