Ajatuksia viikon varrelta, ei mitään niin pahaa ettei hyvääkin!

On ihan selvää, että vauva- arkeen mahtuu niitä vuorenhuippuja ja sitten välillä ollaan niin pohjalla, että tekisi mieli heittää hanskat tiskiin totaalisesti..

Sunnuntaista alkaen meillä ollaan menty henkisesti siellä pohjamudissa, vaikka ihan hyvin tiesin mistä tässä tämänviikkoisessakin oli kyse. Selitän vähän tarkemmin…

Minun ajatukseni on alusta asti ollut, että kun kiinteät tulee kuvioihin, loppuu meillä imetys. En halua tästä mitään moralisointia, olen nimittäin jo nyt ylittänyt itseni ja hermoni moneen otteeseen, sillä en olisi koskaan uskonut imetyksen jatkuvan edes näin kauaa. Ajatuksenani on ollut, että hiljalleen alan nyt lisäilemään pulloa ja pikkuhiljaa jättämään imetyskertoja pois päivästä. Siis minun ajatukseni – poika ei ole laisinkaan samoilla linjoilla.

IMG_4841

Sunnuntaina poika päätti, että pullo ei kelpaa ja ilmeisesti ajatukseni lukeneena hän aloitti sen ikään kuuluvan maidon tilaamisen. Tätä tissillä roikkumista jatkuikin sitten eiliseen iltaan asti. Pullo ei kelvannut, ei tutti ja päiväunet Emil suostui nukkumaan vain sylissäni. Jos laskin hänet alas alkoi heti lohduton itku. Yöt muuttuivat lyhyemmiksi ja unet pätkittäisemmiksi. Vaikka tiesin, että tämä on ohimenevää, olin välillä myymässä pojan ensimmäiselle halukkaalle ja kyllä meillä kaikilla taisi hermo siinä kiristyä ihan kiitettävästi.

Vaikea sitä fiilistä on pukea sanoiksi, mutta kun tilanne on päällä niin se on päällä… 

Eilen taas kannettuani olkapäällä kitisevän vauvan läpi kauppareissun ja lähes tukehdutettuani hänet itkuun auton turvakaukalossa alkoi olla äiti- Suortin kapasiteetti aika finaalissa. Suoraan sanottuna teki mieli vetää ihan rehelliset perskännit.

Illalla huokaisin poikaa nukuttaessani, että jos tämä joskus vaikka nukkuisi kahdeksan tuntia yhdellä heräämisellä.. Ja niin minä aamulla katselin kelloa kahdeksan tunnin ja yhden heräämisen jälkeen ihmetellen, että voisiko tuo pikkumies jo pian herätä. Tänään meillä on ollut hymyilevä poika, joka nostelee päätään ja juttelee minkä osaa. Tutti kelpaa jälleen ja välillä se pullokin.

IMG_4831

Jos jokin on vauva- arjessa totta, niin se, että ne on aina jotain vaiheita.

Mikä minut teki todella iloiseksi eilen;

  • Ihana veskan kahvilanpitäjä, jonka kanssa vietetyn juttutuokion poika oli ihan rauhallinen.
  • Eräs s-marketin myyjä, joka näki hieman hankalan tilanteeni pojan ollessa olkapäälläni ja tarjosi apuaan ostosten pakkaamisessa.
  • Rakas ystävä, jolla on ihan yhtä vaihderikas vauva-arjen alku kuin meillä.

IMG_4843

 

 

emmakaisa

10 vastausta artikkeliin “Ajatuksia viikon varrelta, ei mitään niin pahaa ettei hyvääkin!”

  1. Tiedän niin tunteen kun ajatukset heittää laidasta laitaan, välillä sitä lopettaisi imetyksen ja kaiken hellyyden, välillä taas ajattelee, etten ikinä sanoisi pahaa sanaa äitiydestä ja halaisi lastansa maailman ääriin. Tunteet heittää, se on normaalia. Koita jaksaa, kyllä se siitä joskus tasaantuu. Meillä tänään huudettiin tunti putkeen päivällä eikä suostuttu nukkumaan, juuri silloin kun oli pakko pakata kaikki juhannustarpeet ja oli kiire jo muutenkin. Silloin juuri kaikki menee päin persettä ja lapsi on hankala. Ajatellaan sitä niin, että lapsi valmistelee meitä elämään, kärsivällisyyteen ja muuhun. Näin ajattelemalla sitä selviää järki päässä.

    • Joo ja kun miettii, että ei se lapsi ilkeyttään itke, he ei vaan vielä osaa pukea asioita sanoiksi <3

  2. Ihana kuulla että nyt taas helpottaa! 🙂 meilläkin on nyt semmoinen vaihe ettei mihinkään muualle suostuta nukahtamaan päikkäreille kuin kantoliinaan (tyttö 9,5kk) 😀 sitä odotellessa ettei tyttö tarvitse enää päikkäreitä 😂

    • Huoh joo nää on näitä vaiheita… Meillä siis taidetaan tehdä ekoja hampaita, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, joten todellakin vaihe tämäkin! voimia <3

  3. Voi muru ihanaa että meni ohitse ja soita aina vaan kun tarvii uskon luomista parempaan huomiseen :D!
    Se on aina juurikin se hetki joka päällä ollessaan saa aikaan niitä lohduttomia ajatuksia mutta jälkikäteen jo vähän hymyilyttää että loppupeleissä meni kuitenkin ohitse ja valtakunnassa kaikki taas hyvin :). Pusuja , haleja ja rauhallisempaa Jussia raksut <3

    • Tais olla Iisa ne hampaat kuitenkin 😀 Ihanaa juhannusta sinnekin <3

  4. Meillä tytsy 4vko on pääsääntöisesti tosi iloinen ja helppo, on ollu synnäriltä asti. Sitä tyhmemmältä tuntuu valittaa satunnaisista hankalammusta hetkistä, esim. Jos yöllä valvookin tunnin pari sen sijaan että nukahtaisi heti syömisen jälkeen. Etenkin kun samalla kuulee kaverin vauvan huutavan 6-9h/pv säännöllisesti. Eli kyllä se huuto ja känätys saa epätoivon partaalle kenet vaan, vaikka ei säännöllistä olisikaan 🙂

    • Niin ja ihmiset kokee sen oman tilanteensa aina eritavalla kuin toiset, minusta jokaisella on oikeus vaipua epätoivoon välillä, vaikka kyllä monesti olen itsekin miettinyt, että lopulta päästään tosi helpolla!

  5. On hauska lukea kun avoimesti kerrot kuinka asiat on mennytkin eri tavalla kun olit kuvitellut. Se on rohkeaa! Niinhän se vaan menee, että kun kokemus lisääntyy sitä osaa laittaa asioita uuteen valoon. Sitten kun on toinen tulossa niin sitä taas ajattelee aikoja yhden äitinä, että voi vitsi kun oli helppoa yhden kanssa, että ”mistä mä oon oikeesti edes valittanut”. Toista odottaessa ei enää olekaan niitä pieniäkään hengähdyshetkiä 😉

    • Kaikki on ollut niin todella eilaista, että en voisi kirjoittaa mistään jos en olisi rehellinen 😀 Joo en voi edes kuvitella mitä olisi jos näitä pyörisi täällä kaksi 😮

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta