Ja niin meidän imetystaipaleemme loppui.

Meidän imetystaipaleemme päättyi kolmisen viikkoa sitten. Minä lopetin imettämisen, lopetin sen koska en halunnut enää imettää. Kun kirjoitan sen noin se kuulostaa jotenkin aivan kamalalta, mutta nyt kun imetys on jo täysin historiaa koen, että nautin äitiydestä paljon enemmän kuin ennen.

Minä näin painajaisia imettämisestä jo ennen Emilin syntymää. Ajatus imetyksesta tuntui jotenkin todella vieraalta minulle, enkä ollut laisinkaan varma, että imetänkö Emiliä ollenkaan. Halusin kuitenkin kokeilla sillä ajatuksella, että ehkä mieleni muuttuukin kun alan vain imettää – näin ei käynyt. Kun yhden yön nälkähuudon jälkeen kätilöt antoivat aamulla korviketta ja vauvamme nukkui sikeää unta kolme tuntia yhtäjaksoisesti, mietin mielessäni mihin olin ryhtynyt. Maito kuitenkin nousi ja homma alkoi rullata.

Varmaan viikon- kahden jälkeen maitoa tulikin sitten ihan suihkuten ja Emil alkoi oireilla nielemästään ilmasta. Koitin kaikki suihkutissi (tämä sana jotenkin huvittaa minua edelleen) hoidot ja kikat, mutta mikään ei auttanut. Olisin varmaan heittänyt hanskat tiskiin jo silloin, mutta lupasin Timolle, että jatkan sinne kolmeen kuukauteen.

Emil söi jatkuvasti, siis ihan koko ajan. Hän huusi huutamistaan rinnalla ja ilman rintaa. Nyt jälkikäteen tajusin, että osa huudosta on ollut ihan vain nälkää, sillä hän ei malttanut keskittyä ruokailuun niin, että olisi saanut tarpeeksi maitoa, enkä minä kai jaksanut tarpeeksi yrittää antaa rintaa hänelle. Korviketta Emil on saanut jo kolmen viikon ikäisestä aina kun olemme olleet jossain tien päällä.

IMG_5329

Kesäkuun viimeisellä viikolla Emil teki täydellisen pullolakon.. Se oli hänen viimeisensä, sillä sen jälkeen eräänä päivänä hän vaihtoi lakon pullosta rintaan.Tiedän, että olisin kovalla yrittämisellä saanut homman taas rullaamaan, mutta eräänä sunnuntaina koin erään tissiltä kieltäytymisen jälkeen tilaisuuteni tulleen ja imetys loppui siihen.

Jo heti maanantaina aloin miettimään, että teenköhän nyt valtavan virheen? Poika alkoi hamuilla rintaa ja oli hieman hämmentyneen oloinen. En olisi uskonut, miten yhtäkkiä sitä kokikin itsensä maailman julmimmaksi ihmiseksi, vaikka poika oli ihan tyytyväinen pullomaitoon. Emil sai ja saa syliä, haleja ja rakkautta niin paljon, että vaikka tissi jäi pois, ei se vienyt sitä läheisyyttä mitä meillä on mihinkään.

Muutaman kerran olen miettinyt, että voi kumpa nyt vielä imettäisin. Esimerkiksi silloin kun Emil oli kipeä rokotteiden jälkeen ajattelin, että hän saisi nyt ehkä rinnalta sellaista lohtua, mitä en voi muuten tarjota. Nämä tunteet tulee aina välillä, mutta päälisin puolin olen kuitenkin todella tyytyväinen meidän tilanteeseemme. En koe, että tämä pullorumba olisi jotenkin hankalaa, todella kallistahan se kyllä on. Koska en imettänyt juuri koskaan julkisesti, on minulle helpotus, että poika syö nyt varmasti missä vaan, eikä minun tarvitse miettiä mihin piiloudun imettämään jos poika kieltäytyy pullosta.

Haluan kuitenkin korostaa, että arvostan jokaista imettävää äitiä – se ei todellakaan ole helppoa. Imetys ei vain ollut meidän juttu. En näe, että imetys mittaa yhdenkään äidin paremmuutta ja pikemminkin vastentahtoinen ja stressaava imetys saattaa vaurioittaa äidin ja lapsen suhdetta..Ehkä olen itsekäs tässä asiassa, mutta Emilillä on ainakin nyt äiti paljon kevyemmillä fiiliksillä äitiyden suhteen.

IMG_5336

 

emmakaisa

38 vastausta artikkeliin “Ja niin meidän imetystaipaleemme loppui.”

  1. Tai siis imetys ei ollut sinun juttusi, pienelle vauvallesi se olisi tärkein juttu.
    Näistä tällaisista kirjoituksista tulevat äidit saavat imetysvastaisen asenteen, surullista.

    • Pienelle vauvalle vanhempien rakkaus ja huolenpito on se tärkein juttu! Imetyksen loppuminen ei vie rakkautta tai huolenpitoa vauvalta mihinkään. Imettämättömyys ei tee äidistä vähemmän rakastavaa, niinkuin imetys ei myöskään tee äidistä rakastavampaa. Miten olet ymmärtänyt minun olevan imetysvastainen ihminen? Meidän kohdallamme homma ei onnistunut ja haluan jakaa kokemukseni, sillä itse otin asiasta valtavat paineet tietämättömyyttäni, jos olisi ollut asioista enemmän tietoinen, en välttämättä olisi ahdistunut siitä niin paljon jo ennen imetyksen alkamista ja homma olisi käynnistynyt varmasti täysin eri tavalla. Pelkäsin juuri sinunkaltaisiasi ihmisiä, jotka tuomitsisivat minun valintani, onneksi löysin itsevarmuuden seisoa oman päätökseni takana. Minusta on ihanaa, että äidit imettävät ja että heidän imetyksensä sujuu, meillä se ei sujunut. Ihanaa loppukesää sinulle!

    • No hohhoijaa taas. Maailmassa on aika paljon lapsia, joita ei ole imetetty koskaan tai korkeintaan pari kolme viikkoa. Omastakin lähipiiristä tällaisia lapsia on jokunen ja kas, heistä on tullut ihan normaaleja! Just sun kaltaiset syyllistävät ihmiset joutais jorpakkoon mielipiteidensä kanssa. Äidit ovat muutenkin hereillä pienten vauvojen kanssa, ei siihen enää mitään kaikki tietäviä syyllistäjiä tarvita…

      Itse lopetin imettämisen 7 kk kohdalla, kun sain pahan ihottuman liivinsuojuksista. Siinä vaiheessa tosin tissi kiinnosti tyttöä enää 10 minuuttia päivässä ja sekin aika kului pureskeluun 😀

      Sä olet Emma tehnyt ihan oikean valinnan. Jokainen meistä tietää mikä on itselle se paras ratkaisu!

    • Höpö höpö tälle Jaanan kommentille!

      Kirjoituksistasi on alusta asti käynyt selväksi, kuinka olisit HALUNNUT imetyksen onnistuvan. Ja onnistuit imettää pitkään suhteessa siihen, millaisia ongelmia sen kanssa kohtasitte. Emma, kirjoituksesi viestivät toisille äideille, että imetyksen eteen kannattaa tehdä työtä ja nähdä vaivaa. Vain joku lukutaidoton törppö voi vetää muunlaisia johtopäätöksiä.

  2. Aina kaikkialla esitetään imetys ihanan seesteisenä ja rauhallisena äidin ja lapsen herkkänä hetkenä. Kuinka monella se oikeasti on sitä, että lapsi huutaa ja raivoaa ja äiti itkee joko vertavuotavia nännejään tai tuskaa siitä miksei imetys suju niinkuin neuvolan videoissa! Hienoa että yritit ja imetit tähän asti! 🙂 Meillä kaikkien tuskien jälkeen alkoi imetys jossakin vaiheessa sujua (meidän tapaan, ei se kaunis hetki koskaan ollut :D) ja imetin lopulta vuoden verran. Ei mullekaan imetys silti koskaan ollut luonnollinen juttu, ei esimerkiksi olisi koskaan tullut mieleenkään imettää kenenkään muun kun mieheni edessä. Hyvä että rohkeasti kirjoitat imetyksen tästäkin puolesta, ei se todellakaan tee kenestäkään huonoa äitiä, ettei imetys tunnu luonnolliselta! 🙂

    • Näin juuri. Moni ottaa valtavat paineet imettämisestä kun eivät tiedä, että se ei läheskään kaikilla suju, asioista ei vain puhuta minusta tarpeeksi ääneen. Ihanaa, että teillä lähti homma toimimaan <3

  3. Moikka!
    Pakko kysyä, että mistä tuo sinun ihana mekkosi on, mikä näkyy Iisa uusimmassa, ristiäis-postauksessa? 🙂

  4. Isot pointsit sulle, kun toit tämänkin puolen esiin. Mä en ole ikinä ymmärtänyt sitä miksi syyllistetään jos ei imetä. Mun mielestä se on jokaisen henkilökohtainen asia ja se ei äitiyttä muuta miksikään.

    • Ymmärrän sen, että tissimaito on ihan sitä parasta ravintoa lapsellesi. Kuitenkin korvikkeet ovat myöskin nykyään hyvin laadukkaita, jos olisin saanut maitoa varastoon, olisin toki sitä antanut niin kauan kuin mahdollista 🙂 Ehkä tämä on se syy miksi syyllistetään, mutta minunkin mielestäni se on täysin turhaa!

  5. Minulle imetys ei myöskään ole koskaa ollut mikään maailman mukavin täydellisen hurmoksen aiheuttava tapahtuma, mutta niin vaan taistelin oman mieleni kanssa 5kk täysimetykseen ja nyt imetys edelleen jatkuu, kun tytöllä on ikää 1v. En edelleenkään aina jaksaisi sitä, en edelleenkään erityisesti pidä siitä, mutta alun vastenmielisyyden jälkeen onneksi tunteet ovat laantuneet ja olo on jokseenkin neutraali.

    Varmaan olisin tehnyt saman kuin sinä, jos tyttö olisi joskus huolinut pullon ja ollut hankalampi imetettävä. Edelleenkään mikään muu maito ei juotuna kelpaa mukista ja saa nähdä, kelpaako ikinä. Mahtavaa että olet uskaltanut mennä omaa polkuasi, ja tsemppiä vauva-arkeen 🙂

    • Voi miten ihana kuulla, että teillä homma lähti toimimaan. Varmaan jos imetys olisi ollut meillä helppoa, olisin sitä jatkanut. Kuitenkin kun imetys oli hankalaa sekä henkisellä, että fyysisellä tasolla, oli tämä parempi näin. Tsemppiä sinnekkin <3

  6. Olet todella rohkea kun julkaiset tällaista ja toivottavasti ei tule ikäviä kommentteja 🙁 elä ainakaan pahoita niillä mieltäsi. Mikään tissi ei ole sama asia kun äidin rakkaus ja se riittää<3

    • Kyllähän niitä mielipiteitä asiasta riittää 🙂 Minusta asiasta pitää keskustella ja nähdä jokainen puoli, vaikka äidinmaito onkin sitä parasta ravintoa – sitä ei käy kieltäminen! Äitiys on kuitenkin niin paljon muutakin kuin imettämistä<3

  7. Rohkeaa sinulta tehdä postaus siitä että olet epäonnistunut jo äitiyden alussa. Ei millään pahalla 🙂

    • Hienoa, että sinä pystyt kertomaan kuka on onnistunut äitiydessään ja kuka ei! Olet varmasti ensiluokkainen ihminen 🙂

    • Äitiyshän on nimenomaan kilpailu. Kiitos päivän parhaista nauruista! T. toinen epäonnistunut äiti

    • Meitä on varmaan aika paljon jos tämä on se mittari!

    • Siis ankeita kommentteja olet saanut.. Äidin rakkaus ja läsnäolo on tärkeämpää kuin tissimaito!

      Terv. Äiti joka imettää vielä 1v3kk ”vauvaansa” vaikka periaatteessa haluaisi päästä jo imetyksestä eroon.. 😁 Ei vaan saa aikaiseksi! Noh, jos sitä viimeistään jouluna lopettaisi.

    • No, ihmiset on välillä vähän ankeita toisilleen 😀 Mitä sitä lopettamaan jos homma toimii teillä! Ei hän siinä tissillä roiku kuitenkaan enää kauaa 🙂

  8. Ai, että mulla ihan veri kiehuu, kun luen näitä kommentteja! Miten voi olla epäonnistunut äitiydessä, kun lopettaa imetyksen!? Jos näin on, niin ilmeisesti jokaisen meistä tulisi imeä tissiä hautaan asti, sillä eihän äitiys ole vaan imettämistä! Itse en ole imettänyt ollenkaan. Suurimmaksi osaksi siksi, että se ei ole ollut terveydellisistä syistä järkevää. Päätökseeni on vaikuttanut omani, mieheni ja ammattilaisen mielipide. Hyvin on 3 kk poika voinut ja kasvanut korvikkeellakin. Tiedän, että äidin maito on AINA korviketta parempaa ja olisin itsekin imettänyt jos imettäminen olisi ollut minulle samalla lailla mahdollisuus, kun se on suurimalle osalle. Äitiyttä ei mitata imettämisellä. En ymmärrä miten tämä aihe saa ihmiset aina laukomaan suustaan mitä ihmeempää kakkaa!

    • Tämä on herkkä aihe ja jakaa mielipiteitä. Halusin kertoa oman tarinamme juurikin siksi, että minusta jokainen voi olla aivan yhtä hyvä äiti imetti tai ei! Arvostan imettäviä äitejä ihan yhtä paljon kuin niitäkin jotka eivät imetä, niinkuin olen kirjoittanutkin, imetys tai imettämättömyys ei yksinään tee äidistä hyvää tai huonoa.

  9. Tosta itsekkyydestä tai siitä kuka äiti on itsekäs ja kuka ei.. Mä en ole oikein koskaan tajunnut miksi äiti ei saisi olla joskus myös itsekäs. Jos itsekkyys tarkoittaa sitä että huolehtii omista voimavaroistaan pikkulapsi-arjen keskellä eikä aja itseään lähes psykoottisen uupumuksen partaalle niin jokaisen äidin todellakin pitäisi olla itsekkäämpi! Se jos joku on lapsen edun mukaista ja haluaisin kovasti antaa lapsilleni muistoja äidistä joka huolehtii myös omasta jaksamisestaan eikä ole pelkkä uhrautuva marttyyri. Kuten sanoit yllä niin rakastava koti ja hyvä huolenpito on se mitä lapsi tarvitsee, piste. Kaikki muu on ekstraa. Kiitos rohkeudesta jakaa tämä tarina blogissasi. 🙂

    • Olet Jennilee asian ytimessä! Kiitos sinulle <3

  10. Mulla taas oli raskausaikana niin ruusuinen kuva imetyksestä, että pettymys oli suuri, kun se ei lähtenytkään rullaamaan vauvan synnyttyä. 🙁 Imetys ei todellakaan ole helppoa! Onneksi sujuu jo ja täysimetyksellä mennään, niinkuin toivoinkin.
    Ja hyi kamala mitä kommentteja! Tissi tai pullo, tärkeintä on se, että vauva saa ruokaa. <3

    • Niin, aina asiat ei mene niinkun on ajatellut! Hienoa kuulla, että teillä homma kuitenkin toimii <3

  11. Voi kamala mitä kommentteja jotkut.. 🙁 Itsellä kahden tytön (-12 ja -15) imetys loppunut suunnilleen 9kk.. Vanhempi päätti itse vierottaa itsensä ja nuoremman kanssa imetys loppui kun jouduin viikonlopun verran käydä antibiootti tipassa polilla, keuhkokuumeen takia. Maitoa ei vaan enää tullut. Aluks oli ihan kamalat fiilikset kun imetys oli loppunut ja pidin itteäni ihan huonona äitinä,mut kyl sitä jossain vaiheessa oppi ymmärtämää ettei se minusta sen parempaa äitiä tee että imetänkö yli vai alle vuoden.. 🙂 Ja pienemmän kanssa oli alku ihan kamala. Kun sillä oli kielijänne liian kireä ja miulla ihan jätti suuret rinnat,niin ei sitten millään meinannut saaha kunnon otetta et ois päässy imee. Sinniteltiin joku pari kuukautta ennen ku sille kielelle edes tehtiin mitään,onneks oli kiva neuvolantäti mikä ymmärs ja kuunteli sit.. Sairaalasta lähtö tarkastuksessa lääkäri kyllä katsoi sitä kieltä, mut ei sen mielestä sille tarvinnu tehdä mitään. Enkä itse silloin osannut vaatia että pitäis. Ja ainoa asento missä pystyin imettää niin oli kyljellään maaten, koska muuten ne rinnat vaan tursus sen päälle. :s 😀 Ehkä meni jotenki vähän ohi aiheen,mut jokainen äiti tekee niin kuin parhaaksensa näkee. 🙂 Hyvin on molemmat tytöt kasvaneet. Pituudessa menevät kyl molemmat vähä yli käyrien vai kuin se sanotaan. Ja terveitä ovat ollu sekä hyvin vilkkaita. 😀

    • Hei mutta 9kk on ihan todella hieno imetysaika ja olet ollut todella sitkeä, itse olisin varmasti heittänyt heti alkuun hanskat tiskiin. Minusta nuo käyrät voisi tunkea jonnekin mihin aurinko ei paista, sillä aiheuttavat aivan turhaa stressiä monelle vanhemmalle – pääasia, että lapset kasvaa 🙂

  12. Hei! Sanoit tuossa että lupasit Timolle imettää 3kk asti. Oliko Timolle sitten imetys tärkeää vai mitä tarkoitit =)?

    • Timolle oli tärkeää, että tuo 3kk tulee täyteen kun hän oli lukenut, että 3kk on ne tärkeimmät 😀 Tiedä häntä, mutta kunnioitin hänenkin mielipidettään asiassa, sillä vaikka hän ei voikkaan imettää ei se tarkoita, etteikö isällä ole mitään oikeutta mielipiteeseen tässä asiassa.

  13. Hienoa että joku ottaa myös tämän puolen esiin! Meillä on kohta 6kk poika ja meillä on myös ollut nuo imetykset välillä yksi taistelutanner kun poikaa kiinnostaa juuri silloin kaikki muu paitsi se tissi 😀 vielä taistelen imetyksen kanssa mutta kyllä poika korvikettakin päivän aikana saa sekä meillä alettiin syömään soseita jo 4kuukautisena. imetys ei katso sitä rakkautta lasta kohtaan vaan se kaikki muu läheisyys. Hohhoijaa ihmisille jotka sanovat että ”epäonnistunut äiti jos ei imetä” hei ihan oikeasti.
    P.s. olen lukenut blogiasi nyt Emilin syntymästä lähtien ja voisin sanoa että ihan kun olisit kirjottanut minun suustani kaikki! Ihana olet ♡

    • Meillä taistellaan myös tällä hetkellä, mutta nyt on vuorossa pullo. Saatiin tänään siunaus kiinteisiin, niin todellakin aloitetaan ne heti huomenna 😀 Oot supernainen kun jaksat vielä, kaikki zempit sinne! Ja kiitos ihana <3

  14. Minulla on kaksi lasta. Tällä hetkellä 3-vuotiaan poikani kanssa minulla kävi ihan samanlailla kuin sinulla ja pojallasi! Imetys oli suoraan sanottuna ihan hirveää ja se onneksi loppui pojan ollessa 4 kuukautta. Koin myös, että kaikki helpottui kun se maito tuli pullosta, loppui ne järjettömät ilta itkut ja kymmenet yöheräämiset. Koin silloin huonoa omatuntoa kun en jaksanut sitä hommaa… Meillä on myös 1,5 – vuotias tyttö, jota imetän edelleen. Tytön kanssa imetys on ollut helpompaa alusta alkaen. Olin jo synnärillä sillä asenteella että imetän jos se onnistuu ja jos ei niin annan suosiolla heti pullon enkä ala väkisin sitä muutamaa kuukautta yrittää. Mutta tosiaan, kaikki on imettämisen osalta mennyt ihan loistavasti tämän toisen kanssa! Olen todella kiitollinen molemmista kokemuksista. Minä olen sitä mieltä että nämä imetys asiat ovat todella henkilökohtaisia eikä kenenkään pitäisi toisia arvostella. Jokainen kuitenkin haluaa omalle lapselleen parasta <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta