Millainen on äiti neljän kuukauden jälkeen?

sisältää mainoslinkkejä

IMG_6173IMG_6170IMG_6184

HUPPAR 77thFLEA(Bubberoom)I: TÄÄLTÄ*         T-PAITA 77thFLEA(Bubbleroom): TÄÄLTÄ*

Sunnuntaina tulee kuluneeksi neljä kuukautta siitä kun ponnistin pikku Emilin maailmaan. Olen muuttunut ihmisenä paljon vaikkakin moni asia on ihan niinkuin ennenkin, vaikka kuvittelin kaiken muuttuvan.. Tälläinen minä kuitenkin nelikuisen pojan äitinä olen:

  • Nopea. Niin vessareissut, meikkaaminen, syöminen kuin mikä tahansa muukin arjen toiminto on alkanut tapahtua triplanopeudella entiseen.
  • Luova. Kun käsiä on yksi tai poika pahalla päällä joutuu monesti luovimaan eri tilanteissa. Olen tehnyt LV:n shaalistani kantoliinan ja viimeksi eilen kannoin pojan sylissä Hervannasta keskustaan, kun oli pakko mennä ja vaunut olivat Onkiniemessä. Kyllä bussikuskia hieman hymyilytti!
  • Kärsivällinen. Osaan maata kaksikin tuntia paikallani hengittämättä mikäli poika on ollut itkuinen ja rauhoittunut vain syliin.
  • Ennakoiva. Mukana pitää olla kaikki mahdollinen vaihtovaatteista uuteen autonrenkaaseen, kun ikinä ei voi tietää, mitä tuleman pitää. KAIKKI on mahdollista vauvan kanssa.
  • Innostunut. Olen ihan täpinöissäni kiinteiden aloituksesta, pojan kakkaamisista, kääntymisharjoituksista ja seisomiskokeiluista. Voisin tuijottaa poikaa aamusta iltaan.
  • Väsynyt. Olisi valetta jos sanoisin, että en kaipaisi kunnon pitkiä yö- unia. Aion avautua asiasta ihan erikseen vielä lähipäivinä, sillä valvon vaikka poika nukkuukin.
  • Äidillinen. Hoivaan, halaan, pussaan. Laulan, leikin ja lässytän. Teen kaikkea sellaista, mitä sanoin, että en ikinä tee.
  • Hämmentynyt. Tajuan ajan kulkevan pikakelauksella ja jotenkin ajatus siitä, että virallisen äitiyslomani loppuun on alle puoli vuotta tuntuu todella kauhealta. Töihin olisi kiva mennä, mutta kotonakin viihdyn. Ajatukset on ristiriitaisia.
  • Pakahtunut. Joka päivä meinaan pakahtua rakkaudesta. Ihmettelen edelleen päivittäin miten rakas tuo poika voi olla. Odotan kuin kuuta nousevaa, että hän alkaa jutella kun niin ihana on jo nyt.
  • Turhautunut. Kyllä se välillä turhauttaa kun Emil ei nuku päivällä ja illat venyy ties kuinka myöhään, että saan kaikki työt hoidettua. Tarvisin kahdeksan jälkeen yhden ekstratunnin.
  • Kipeä. Niskahartia- seutuni on niin kipeä pojan kanniskelusta, että en voi edes sitä sanoin kuvailla.
  • Onnellinen – koska kaikki on vaan hyvin.

Kivaa alkavaa viikonloppua<3

IMG_6174 IMG_6164

 

emmakaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta