Nämä asiat haluaisin oppia lapseltani!

img_7764

Mitä vanhemmaksi Emil kasvaa, sitä enemmän myös minä opin häneltä. Vauvat ja lapset ovat ihanan välittömiä, vaikka vauva ei osaa sanoilla itseään vielä ilmaistakkaan. On hauskaa huomata miten vauvan tempperamentti kehittyy ja miten hänen luonteensa alkaa hiljalleen näkyä. Emil on selvästi juuri yhtä sosiaalinen kuin mitä minä olen, mutta valitettavasti myös yhtä hätäinen ja kaikki pitäisi tapahtua samalla sekunnilla.

Osa hänen luonteessaan on sellaista mikä minusta olisi todella paikallaan meidän jokaisen elämässä ja näitä seuraavia keinoja voisi meistä jokainen kokeilla parin päivän ajan:

  • Hymyile ensimmäiseksi kun heräät, hymyile jokaiselle jonka tapaat herätessäsi. Jokainen aamu on mahdollisuus ja joka aamu meidän pitäisi olla iloisia lähimmistämme.
  • Hymyile tuntemattomillekin. Pieni hymy kassajonossa takana seisovalle (okei, Emilin kohdalla on kyse kyllä koko naaman virneestä) piristää varmasti päivää.
  • Kosketa lähimmäistäsi. Kosketus, halailu ja pienet hellimishetket ovat paikallaan – jopa useita kertoja päivässä – toki Emil on tällä hetkellä aika raju rakastaja..
  • Anna tunteiden tulla. Minusta vauvat ovat siitä aika ihania, että jos joku ottaa päähän niin se näytetään, jos joku asia taas kiinnostaa ja tuntuu omalta, voi siihen paneutua pitkiäkin aikoja kerrallaan.
  • Muista sinnikkäästi tavoitella määränpäätäsi. Ainakin yhtä sinnikkäästi, mitä Emil yrittää suihkun viemärille ja vessan vessaharjalle. Sillä tahdon voimalla pääsee elämässä jo pitkälle kun vaan jaksaa yrittää!

img_7769 img_7768

 

 

 

emmakaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta