Hektinen äitiysloma

Meillä on Emilin kanssa edessä oikea tehoviikko. Enkä nyt puhu tästä viikosta, vaan ensi viikosta.  Lähdetään taas maanantaina reissun päälle ja suuntaamme  ensimmäiseksi A- lehdille kuvailemaan hieman treeni- juttuja. Loppuviikko olisi tarkoitus viettää Haminassa ja nähdä KAIKKI ne ihmiset, joita on pitänyt nähdä jo ties kuinka kauan.

Meidän arki on kyllä nykyään muutenkin todella hektistä ja tuntuu, että vaikka olen äitiyslomalla on meidän arjen menoissa enemmänkin sovittelemista kuin luppo- aikaa. Nautin kyllä tosi kovasti siitä, että tekemistä riittää ja arki rullaa siksi nopeasti. Emil on muutenkin niin hemmetin vilkas vauva, että päivät täällä kotona tuntuvat todella pitkiltä, jos missään ei käy.  Lauantaina minun pitäisi käydä Helsingissä piipahtamassa, mutta muuten olen todella iloinen, että viikonloppuna ei ole sen suurempaa ohjelmaa. Tuntuu, että sitten sitä ohjelmaa onkin jouluun asti melkein jokainen viikonloppu.

img_7827

Joskus silloin kun ajattelin, että elämä jotenkin pysähtyy vauvan myötä, olin niin väärässä kuin vain olla ja voi. Ehkä viikonloppumenot ovat hieman muuttaneet muotoaan, mutta silti sitä tuntuu tekemistä riittävän. Toisaalta sitä ei ehkä myöskään vaadi enää niin paljon tekemisiltään ja pienikin juttu tuntuu siltä, että olisi jotenkin paljon tekemistä. Jonkun mielestä sitten taas voisi tuntua siltä, että lopulta ei meillä niin paljon menoa olekkaan. Saan olla kiitollinen alati lisääntyvistä ystävistäni, että tällainen on mahdollista. Tilanne voisi olla myös sellainen, että minulla ei kertakaikkiaan olisi ketään ketä pyytää kahville tai kenen kanssa mennä kaupunkiin tappamaan aikaa.

Olen silti ehkä salaa alkanut haaveilla töihinpaluusta. En ajatellut, että minulla tulisi sellaista oloa ja en tiedä, että onko väärin miettiä, että olisi ehkä ihanaa päästä jo välillä tekemään jotain aivan muuta kuin vatsapieruja ja kukkuu- leikkejä. Hassua tässä on se, että minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä rupean tekemään kun äitiysloma loppuu.. Tai siis ehkä paremmin sanottuna, sitten kun palaan töihin. Vaihtoehtoja varmasti kyllä löytyy, mutta haluaisin päästä kokeilemaan jotain aivan uutta… Jotenkin tuntuu, että tammikuun 26. päivä tulee pika- vauhdilla vastaan ja sitten se kituuttaminen alkaa. En voi käsittää, mihin äitiysloma on voinut kadota tällaisella nopeudella?

img_7822

Huomenna aamulla julkaisen City- survivors  voittajan ja ajattelin tänään kuvailla teille sekä videon, että kuvien muodossa pientä my- day postausta! 🙂

emmakaisa

9 vastausta artikkeliin “Hektinen äitiysloma”

    • Koska olen ollut vakituisessa työsuhteessa viimeksi vuonna 2014 😀 Täällä Tampereella olin äitiysloman sijainen ja sopimukseni päättyi kesäkuussa.

  1. Hei! Olisi mielenkiintoista tietää, millä alalla työskentelet? Olen melko uusi lukija, joten anteeksi jo etukäteen jos
    tätä aihetta on jo aiemmin täällä käsitelty.. Tuttu tunne tuo äitiysloman hujahtaminen 🙂 Ja toi ”loma”-sana kuulostaa muutenkin vähän ironiselta, kun äitiyslomasta puhutaan.. Olen osallistunut kahteen kriisinhallinta-operaatioon, molemmat kestivät vuoden, ja silloinkin palasin ”normaalitöihin” virkeämpänä kuin äitiyslomalta 😀

    • Joo siis aika harvoin puhun oikeasta ammatistani, olen siis sairaanhoitaja.. Oo kuulostaapa mielenkiintoiselta tuo kriisinhallinta- operaatio, ootko ollut siis yk:n hommissa vai jossain muualla? Mua siis kiinnostaa kun oon itse asunut kaksi vuotta ulkomailla aikanaan isän rauhanturvaustöiden takia, niin onko tuo siis joku ihan eri juttu? 🙂

    • Juurikin kriisinhallintatehtävissä itsekin eli rauhanturvaajana 🙂 Onnea sulle tulevaan työhön palaamiseen, toivottavasti mielenkiintoinen paikka löytyy!

  2. Onks tampereen suunnalla minkälainen työllisyystilanne sairaanhoitajille, onks muuta ku kolmivuorotyötä? Olis kyllä kiva kuulla sun työhistoriasta, mut tietty se on sellainen henkilökohtainen postaus et ymmärrän kyl jos sen haluaa rajata pois. Ite kans samalla alalla nii siks kiinnostaa 🙂

    • Tosi huono, tai sijaisuuksia ihan varmasti on mutta vakipaikkoja aika vähän, silloin kun muutettiin tänne, niin tuntui jo todella vaikealta löytää töitä, onneksi sain ihan parhaan duunin silloin ja olisi ollut jopa lopulta ihan valinnanvaraa, vaikka aluksi hirvitti. Ja sitten tosiaan kun en ole ollut kahteen vuoteen vuorotöissä, en haluaisi mennä nytkään.. Tai oikeastaan on tosi rajallisesti sellaisia hommia, mitkä mua kiinnostaa, siksi kovasti mietin, että pitäisikö tehdä välillä jotain ihan muuta (koska en kestä, että sitten oon kokoajan ihan ahdistunut kun ”pitää” mennä töihin, olis kiva tehdä jotain mistä tykkää oikeasti.Jos päihdepuolelle pääsisin, niin sit voisin tehdä kyllä ihan mitä vaan vuoroa). Toki siis sitten kun on pakko mennä töihin, on otettava se homma mitä on tarjoolla, mutta olen kotona syksyyn asti jos nyt mitään unelmaduunia ei hyppää eteen. Voin mä joskus kirjoitellakin, nyt kun ei ole töissä 😀

  3. Kiitti vastauksesta! 😊 jään kuulolle! Ootko muuten harkinnut opiskelua? Yamk tai yliopisto?

    • Olen miettinyt, katsotaan nyt mitä tuleva tuo 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta