Pilaako lapsi uramahdollisuudet?

Olen tässä pohtinut paljon minun asemaani työmarkkinoilla. Olen kokenut olevani täysin pätevä moneen hakemaani työhön, mutta syystä tai toisesta en ole päässyt edes haastatteluihin. Vika voi olla minussa tai hakemuksessani, mutta sitäkin on nyt hiottu niin paljon, että en usko sen karsivan minua pois potentiaalisista ehdokkaista.

Olen kuitenkin kertonut jokaisessa hakemuksessa avoimesti, että olen äitiyslomalta palaava sairaanhoitaja. Voiko äitiysloma olla syy siihen, että minua ei ehkä niin herkästi halutakkaan töihin? Se saattaa kuulostaa kolmelta vuodelta vauva kuplassa, sillä enhän minä kerro, että olen ollut vasta pian vuoden kotona. Se myös todennäköisesti kuulostaa monilta sairaslomapäiviltä, sillä kun vauva menee päiväkotiin tarkoittaa se myös sen miljoonaa eri flunssaa ja muuta pöpöä. Toisaalta nuori, tuore yhden lapsen vanhempi on hyvin todennäköisesti myös uudelleen raskaana ja sen myötä olisi hankittava taas sijainen.

Pitäisikö minun vaan alkaa valehdella, tai oikeastaan jättää kertomatta tilanteestani? Pitäisikö seuraavassa hakemuksessa kokeilla, että onko tällä mitään merkitystä? Kuitenkin jos he haluavat sen selvittää, niin helposti se minun perhestatukseni on googleteltavissa,. Jopa sekin tieto löytyy, että onko niitä lapsia tulossa lähiaikoina lisää vai ei – no ei ole sen voin edelleen kertoa.

Ehkä sitä olisi pitänyt kuunnella omaa isää tässäkin asiassa, että ensin vakituinen työpaikka ja sitten se lapsi. Minä vaan kun olen halunnut uskoa elämään ja siihen, että kaikki järjestyy. Eikä asioita voi aina ajatella niin, että sitten kun maailma on valmis niin minä teen lapsen. Kun ei huomisesta koskaan tiedä. Enkä nyt usko muutenkaan, että minä työttömäksi jään. Se on raaka fakta,  että tällä hetkellä sairaanhoitajia on paljon ja työpaikkoja rajallisesti, sillä säästöt koskee kaikkia. On paljon ammattitaitoisia hoitajia ja paljon ammattitaitoisempia hoitajia kun minä. Luojan kiitos on keikkatyöt!

Mutta kysymykseen, että voiko lapsi vaikuttaa työn saantiin, niin vastaan, että voi. Olen nimittäin käynyt työhaastattelussa, jossa minulta kysyttiin ihan suoraan, että aionko tehdä lapsen seuraavan vuoden sisällä? Se oli hyvin epäkorrekti kysymys, mutta tavallaan ymmärsin sen, sillä on turhauttavaa kouluttaa sijaista sijaisen perään. Vastasin, että en aio – enkä aikonutkaan. En saanut työtä siltikään.

Tuskin lapsi  tai äitiysloma on syynä nytkään. Kuhan koitan miettiä, että mikä mättää…

 

emmakaisa

21 vastausta artikkeliin “Pilaako lapsi uramahdollisuudet?”

  1. Multa kysyttiin yhessä työhaastattelussa että haluanko lapsia ja vastasin kyllä. Sen jälkeen kysyttiin että montako, en osannut siihen vastata. Lopuksi kysyttiin että koska ja vastasin että en vielä pitkiin aikoihin. Viimeiseen kysymykseen valehtelin, oikeasti vauvakuume on koko ajan päällä. Olisin myös saanut kyseisen työpaikan joka olisi ollut vakituinen, mutta en muista syistä ottanut sitä vastaan. Myöhemmin mietin, miten törkeää kysyä noin tarkasti lapsi asioista, molemmat haastattelijat olivat vielä naisia :/

    • Mun tilanteessa sitä kysyi kaksi miestä 😀 Sitähän ei siis saisi ikinä kysyä, mutta tavallaan kyllä mä ymmärrän, että miksi sitä kysyttiin.. Aika henkilökohtaisuuksiin on kuitenkin menneet sinun kanssasi, sillä mitäs jos olisit vastannut, että joo haluat heti, mutta et olisikaan saanut lasta moneen vuoteen?

  2. Hei! Tuollaiset kysymykset haastatteluissa eivät ole okei, itse asiassa ne ovat LAINVASTAISIA.

    ”Tasa-arvovaltuutettu on lausunnossaan todennut, että vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvien seikkojen, kuten esimerkiksi perhesuhteiden tai siviilisäädyn, kysyminen työhönoton yhteydessä on tasa-arvolain vastaista.

    Tasa-arvolain vastaisina kiellettyjä kysymyksiä työhaastattelutilanteessa ovatkin kysymykset raskaudesta, lastenhankkimissuunnitelmista, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä. Menettelyä ei voi oikeuttaa myöskään sillä, että kysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista.”

    Mitä tulee siihen pilaako lapsi uramahdollisuudet, valitettavasti Suomessa tilanne on vielä epä-tasa-arvoinen ja tietynikäisiä naisia syrjitään tämän vuoksi työelämässä. On toki totta, että usein työhaastatteluissa perhetilanteesta tiedustellaan. Jos haluat, voit ilmaista että et esim. ole yksinhuoltaja etkä siten ainoana vastuussa lapsen sairaspäivistä ym. Lukeehan sulla hakemuksessa ja näkyy CV:ssä että et ole ollut kotona pitkään? Kannattaa myös mainita että olet pitänyt ammattitaitoasi yllä esim. noilla keikkatöillä.

    PS. Myös työnhakijan googlettaminen on laitonta 🙂

    • Joo näinhän tuo on.. Mutta silti sitä kuulee kysyttävän tosi usein 😀 Olen kyllä tehnyt sen CV:ssä selväksi, että ihan skarppi vaimo- ihminen täältä tulee töihin ja viimeiset alaan liittyvät koulutukset on käyty ihan vastikään vuosi sitten! Mutta jääkööt sitten rekrytoijien päätäntävaltaan, että haluaako he ottaa ”riskiä” 😀

  3. Etenkin pirkanmaalla on vaan nyt se tilanne ettei sairaanhoitajille ole töitä. Muutama vuosi sitten sairaanhoitajaksi valmistuvat revittiin käsistä vakituisiin töihin ja nyt tilanne on ihan päinvastainen.

    • Joo ja kun jengi jää eläkkeelle jäävät ne joko tekemään keikkaa tai sit niiden tilalle ei enää oteta ketään, koska säästöt. Ja siis töitä kyllä riittää, mutta ei vakitöitä – keikkaa. Meillä on vaan ne haasteet, että keikkaa pystyn tehdä hoitojuttujen takia tosi vähän. Pitää vaan ajatella, että jokainen päivä on lapsen eduksi mitä olen kotona ja onneksi on keikkatyöt ja blogi <3 Mutta siis oli aika herättävä kun sain yhdestä duunista viestiä, et 57 hakijaa ja se ei todellakaan ollut mikään vuosisadan unelmaduuni 😀

  4. Lapsista kysyminen on musta ihan laissa kielletty, tosta pitäs aina laittaa virallinen valitus -> Varotus firmalle, eipä kysele enää seuraavaa paikkaa täyttäessään.. Vaikka siihen omaan tilanteeseen ei vaikutakkaan enää, ni tekee pienen palveluksen muille 🙂

    • No tästä on tosi monta vuotta jo ja silloin en kyllä asiaa osannut ottaa niin vakavasti. Jos nyt joutuisin samaan tilanteeseen kysyisin varmaan, että mitä te sillä tiedolla teette 😀

  5. Mun mielestä on hyvä itse kertoa jos on lapsia. Joissain hommissa siitä on myös hyötyä! Nainen on jo aikuinen kun hänellä on jälkikasvua. Asian voi esittää fiksusti, ja kertoa kaikki faktat niin ei jää siksi valitsematta että työnantaja ei halua ottaa riskiä kun ei voi kysyä tuota asiaa.
    Mulle haki töihin nainen joka kertoi olevansa kahden pienen lapsen yksinhuoltaja. Hän kertoi samalla että hänen ex-mies pitää lapset vuoroviikoin ja omat vanhemmat asuu naapurissa ja hoitavat lapsia aina kun tarvii. Jos pystyy kertomaan tämän kaltaisen viestin on aika vahvoilla verrattuna siihen 25-35:vuotiaaseen naiseen joka ei kerro perheestään mitään.
    Tsemppiä työnhakuun!

    • Aikuisuus ja lisääntyminen eivät korreloi keskenään. Jo alaikäinen voi saada lapsen, ja hyvin moni lapseton nainen ja mies on ihan aikuinen.

      Tiedäthän, että kuvailemassasi tilanteessa rikot lakia koska siinä toimit syrjivästi perhetilanteen perusteella. Hakijalla ei ole velvollisuutta kertoa ”perheestään” yhtään mitään, ja jos sellainen vaikuttaa rekrypäätökseesi, se on yksiselitteisesti lainvastaista. Toivottavasti jatkossa toimit työnantajana/esimiehenä lainmukaisesti, sillä nämä oikeusjutut tulevat hurjan kalliiksi ja liitot ajavat niitä mielellään työntekijöiden ja hakijoiden puolesta.

  6. Olen joskus itsekin miettinyt tätä. Itse en kertonut raskaudestani kun hain nykyistä työpaikkaani, mutta kun se tuli ilmi pomo ihmetteli miksi en kertonut aiemmin – hän sanoi ettei se olisi missään nimessä vaikuttanut palkkaamiseeni. 😀 Eihän se kyllä saisikaan vaikuttaa. Toivottavasti pian tärppää! 🙂

  7. Jos mies kertoo olevansa perheenisä on hänellä taas todennäköisesti paremmat mahdollisuudet edetä uralla kuin poikamiehellä.. Jotkut asiat on vaan niin väärin.

  8. Oli pakko tulla kertomaan, että sain juuri vakituisen työpaikan, vaikka kerroin olevani 4. kuulla raskaana. Minulle kommentoitiin vain, että sehän on ihan luonnollinen juttu, että ihmiset jossain vaiheessa elämää saavat lapsia.

    Ennen tätä työnsaanti oli haastavaa ja olin jo luopua toivosta. Ajatuksissani pyöri samoja asioita kuin sinulla. Syrjintä on valitetavasti edelleen tätä päivää, mutta löytyy myös työnantajia, jotka osaavat suhtautua elämään ja työelämään kuten kuuluu, ihminen edellä.

    Tsemppiä ja uskoa siihen, että paikka vielä avautuu!

    • Voi miten ihanaa kuulla, onnea työpaikasta ja myös tulevasta perheelisästä <3

  9. Täällä ollaan ihan samassa tilanteessa, tosin oon lakialalla ja ” vasta”valmistunut. Uskon kuitenkin, että työllistyn lapsesta huolimatta ja en aio salailla mitään työhaastattelussa/hakemuksessa. Ajattelen asian niin, että työ, johon ei haluta minua lapseni takia, ei ole minulle oikea työ. En halunnut ottaa sitä riskiä, etten saa lapsia, jos odotan vakipaikkaa.

    Tsemppiä sulle ja positiivista asennetta kehiin! 🙂

    Oletko muuten laittamassa Emilin perhepäivähoitoon vai suoraan päiväkotiin?

    • Joo en mäkään missään nimessä aio salailla mitään.. Ja paremmalta äitiysloma minusta hakemuksessa näyttää, kun ilman syytä loppunut sijaisuus, jonka jälkeen ei ole tapahtunut yli puoleen vuoteen mitään 😀 suoraan varmaan joudutaan päiväkotiin pistämään..

  10. Kun hain vakituista työpaikkaa, en kertonut lapsista mitään cv:ssä. Haastattelussa kerroin työhön liittyvistä osaamisestani ja kun haastattelun alussa sai kertoa itsestään kerroin koska olin valmistunut, missä ollut töissä ja mitä harrastin. Pääsin toiseen haastattelu vaiheeseen missä haastattelija kysyi onko lapsia ja lasten syntymävuodet. Hieman silmät laajeni kun kerroin että on neljä lasta josta 3 alle kouluikäistä. Sain työpaikan.

    • No eikä ne sais vaikuttaakkaan jos muuten oot pätevä 🙂

  11. Mulla on täysin päinvastainen kokemus, joka yllätti mut itsenikin. Olin viittä vaille valmis terveydenhoitaja kun hain tiiminvetäjän paikkaa kotihoitoon. Olin itse jotenkin enemmän epäileväinen pystynköhän hommaan, kun olin ollut kotona lasten kanssa ja vasta valmistumassa, mutta rekrytoija sanoi, että jos sä olet vanhempi ja joutunut käymään ”vanhemmuuden koulua”, niin sulla on mitä mainioin pääoma! Mä olin ja oon edelleen vaikuttunut ja iloinen niistä sanoista – miten ihanasti se huomioitiin minkälaista pääomaa vanhempana oleminen tuottaa ja miten sitä voi ihan oikeasti hyödyntää ja nähdä arvokkaana asiana!

    • Voi vitsi, on ollut kyllä siinä rekrytoija paikallaan 🙂 Toivotaan omalle kohdalle sitten myös tuollaista ihmistä kun se the työpaikka osuu kohdalle <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 5
Tykkää jutusta