Ihan toivottomia yrityksiä…

Ansaitsisin tällä hetkellä vuoden toivottomin tapaus palkinnon, sillä tästä minun kirjoittamisestani ei tule yhtään mitään. Minulla on työhommat pikkuhiljaa käynnistyneet ja tänäänkin takana on lähes ympäripyöreä päivä. Kuvia en ehdi ottamaan ja juttukaan ei kauheasti luista. Noh, niinkuin sanoinkin vähän aikaa sitten, että tämä on edessä kun työt alkaa ja nyt on sen aika. En kertakaikkiaan vaan repeä ihan kaikkeen.

Viikonloppunan vietettiin Umpun synttäreitä ja voi että miten hauskaa meillä olikaan. Nyt taas ei tarvi pitkään aikaan käydä yhtään missään. Ei sillä, että olisi varaakaan näin vielä suurimmaksi osaksi hoitovapaalla edes miettiä mitään kovin railakkaita iltoja. Jotain todella railakasta meillä on kuitenkin edessä, nimittäin Emilin synttärit!

Vietämme Emilin kaverisynttäreitä viikonloppuna ja pitkänä perjantaina kun hänellä on oikeat syntymäpäivät, vietämme Haminassa sitten perheen kesken juhlia. Jotenkin olen ihan laiminlöynyt koko juhlat, mutta eiköhän me ihan hyvät bileet saada nytkin aikaiseksi. Kun vaan ehtisi siivota jossain välissä. Isänikin eilen soitti, että kun ei meistä enää kuulu mitään, niin pakko sanoa, että ei ole kyllä edes tajunnut, että melkein viikko on vierähtänyt edellisestä puhelusta kun aika menee niin tajuttoman nopeasti nykyään.

Ihan hullua ajatella, että vastahan Emil syntyi ja vastahan me olimme sairaalassa ja nyt tuo pikkuihminen täyttää vuoden. Ei ole kyllä vuosi mennyt ikinä näin nopeasti. Emil aloittaa pian päivähoidon ja minä täyspäivätyöt. En voi oikein ymmärtää, että olen ihan oikeasti ollut kotona yli vuoden. Tavallaan tähän kyllä ehti tottua, mutta todella paljon odotan nyt normaalia arkea, jossa me molemmat aikuiset käymme töissä.

Nyt alan hoitaa miljoonaa asiaa liittyen kaikkeen… En oikeastaan edes tiedä, että mistä sitä aloittaisi:D

emmakaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 8
Tykkää jutusta