Ajanhallintaa meidän tapaamme (eli kaaos Suorteilla)…

*Sisältää mainoslinkkejä

Ei ziisus mikä päivä tänään taas oli. Siis nautin ihan järjettömästi tästä kaikesta, mutta huomaan miten itsellä tämä ajanhallinta on ihan hukassa. On ihan kamalaa olla vähän myöhässä kaikkialta.

Emil oli tänään tosiaan kokeilemassa eräällä hoitajalla muutaman tunnin. Olin itse koko päivän töissä ja Timo onneksi pääsi jo aamupäivästä Emilin hakemaan kotiin. Olen ilmoittanut hänen päiväkotitarpeensa 19. päivä alkaen, joten sitten viimeistään meillä on ihan uusi arki edessä. Toisaalta hirvittää, toisaalta helpottaa, sillä nämä pari päivää ovat olleet kyllä aikamoista säätämistä jos minulta kysytään.

Mietin ihan oikeasti, että miten te töissä käyvät ihmiset oikein pidätte kotianne kunnossa? Meillä on täällä ihan sen näköistä kuin täällä olisi joku pommi räjähtänyt.. Tänäänkin kun tulin kotiin meinasin kääntyä kannoillani, sillä kaaos on ihan sanoinkuvaamattoman kauhea. Noh, huomenna ei tehdä varmaan mitään ihmeellistä, että josko vaikka ehtisin sitten siivota. Tai viimeistään torstaina. Minulla on muutenkin pitkä asialista odottamassa, että ehtisin kaiken hoitaa. En vaan voi käsittää mihin tämä kaikki aika katoaa.

 

Loppuviikon meinaan ottaa todella iisisti ja lähinnä käydä treenailemassa, sekä järjestellä Emilin synttäreitä. Niissä on ihan tarpeeksi ihmeteltävää ja hommaa, joten ihan hyvä, että loppuviikko menee hieman rentoillen. Mietin paljon, että miten tämä arki oikein rullaa lapsiperheissä, monelta äidit herää aamulla, että saa itsensä edes semisti ihmisen näköiseksi ennen töihin menoa? Missä välissä kodinhoito ja kaikki? Minulla on vielä niin paljon opittavaa!

Haluisin vielä muistuttaa teitä, että: yllä olevassa kuvassa näkyvä kello on heidän uudesta Classic Petite– kokoelmasta sävyssä rose gold. Koodilla emmakaisa  saat -15% kaikista DW tuotteista heidän verkkosivuillaan**.

emmakaisa

15 vastausta artikkeliin “Ajanhallintaa meidän tapaamme (eli kaaos Suorteilla)…”

  1. Meillä molemmat vanhemmat tekevät 3-vuorotyötä, lapset ovat tosin jo koulussa ala-asteella.
    Meillä kotitöitä tekee se, joka kotona sattuu olemaan. Esim. iltavuoroon menijä huolehtii keittiön jonkinlaiseen kuntoon. Mutta paljon minä vastaan edelleen kodin siisteydestä, sekä lasten tavaroista. Mies on kyllä oppinut pesemään ja viikkaamaan pyykkejä. Myös imuroi kotona, JOS olen laittanu lapun keittiön pöydälle 😉 Muutoin hän ei roskia lattialla tunnista. Ei kuulemma kehtaa jättää imuroimatta, jos olen lapun laittanut 😀

    Onhan täällä välillä kaaos, mutta kyllä siihenkin tottuu. Toisaalta kaikkeen tottuu, ja löytyy juuri sopivat keinot oman perheen pyörittämiselle. Minulla on paljon arkivapaita, joten ennätän puuhailla vaikka mitä, kun muut ovat koulussa ja töissä.

    Tsemppiä, kyllä se siitä =)

    • Arkivapaat on kyllä <3 Joo mä nautin tänään täysillä kun sain Emilin unille ja pääsin itse siivoamaan 😀

  2. Huomenta!
    Itse olen aamuihminen joten herään ennen kuutta. Siitä kuntopyöräilyä/juoksulenkki 1h. Tämän jälkeen lapset ylös, koirille ruokaa& vessatus. Lasten tarhaan vienti ja kotiin tultuani hörppään kahvin. Tämän jälkeen siivoan ja käytän koirat lenkillä. Iltavuoroviikoilla hurautan töihin pyörällä kymmenen jälkeen. Kahdeksan maissa illalla olen kotona. Iltapalat&pesut& lasten ikävä kiukut 😉 jne.
    Kyllä se siitä lähtee rullaamaan:)!

    • Siis ihana tilanne jos teillä ei koko lauma herää samaan aikaan. Itse kun herään niin meillä herää kyllä lapsikin, osittain kyllä johtuu asunnon koostakin tai sitten en vaan osaa olla hiljaa 😀

  3. Mä sanoisin, että teidän perheen seuraava VAIHE (hiton vaiheet!! 😁) on kaaokseen tottuminen.

    Mä olin ennen lapsia (12v sitten) todella tarkka siisteydestä. Kaikki oli just eikä melkein. Esikoisen kohdalla pystyin pitämään siisteydestä kiinni. Toisen kohdalla myös, koska lapsilla on 7v ikäeroa. Nyt kun neliöitä on reilu 200, on kolme lasta (kaksi alle kouluikäistä) ja kaksi koiraa niin onhan tässä pitänyt alkaa laskea omaa rimaa. Kyse on jostain hiton siisteydestä ja ihan kauheen suuri työ on pitänyt tehdä oman pään sisällä, jotta on pystynyt alkaa sietää leluja olkkarin lattialla, torkkupeitto on aina mytyssä miten sattuu, sohvatyynyt löytyy milloin mistäkin, ruokapöydässä on kuivunutta ruokatahraa, pyykkikorit ei oo ikinä tyhjinä jne. vaikka oon hoitovapaalla. En edes halua miettiä mikä kaaos vallitsee, jos olisin työelämässä. 4/5 arki-illoista menee jonkun lapsen harrastuksen parissa, että viikonloput olisi aikaa relata ja siivota, jos olisin töissä.

    Muutama vuosi sitten kun olin ennen äitiyslomaa töissä niin viideltä-puoli kuusi ylös. Itteensä laittaa edes jonkin näköiseksi. Sit lapset ylös ja pienemmälle aamupalaa. Vaatetta niskaan, vähän kinastelua vaatteista tai milloin mistäkin. Hampaiden pesua ja ulkovaatteiden pukemista. Turvaistuimeen ahtamista. Pieni kiire persuksissa koko ajan ja hermot kireellä. Vähän ennen kasia sillonen nuorin oli hoidossa ja sit äkkiä töihin n.kasiksi.
    Töistä hakemaan pienin. Kotiin syömään, ehkä kokkaamaan. Ehkä kauppaan ja oho sit melkein pitääkin jo aloittaa iltatoimet ja laittaa lapsi nukkumaan.
    Aamulla taas sama uudestaan.
    Perseestä, mutta pakko tehdä ja opetella sietämään rumbaa.

    Tsemppiä!

    • Tää on jotain semmosta, mikä lapsettomana pelottaa lapsien saamisessa. Se että arjesta tulee yhtä selviytymistä elämisen sijaan. Se, että kaikki päivät toistaa itseään ja joka päivä tapellaan kurahousuista ja koitetaan vaan selvitä viikonloppuun. Tavallaan tosi lannistava ajatus.

    • Minä taas rehellisesti sanottuna odotan, että saadaan vaan homma rullaamaan niin arki on tosi jees! Toki siis haasteita tulee ja etenkin nyt tämä jonkilainen rytmittömyys on se mikä tuottaa meillä haasteita. Se kurahousuvaihe on lopulta kuitenkin tosi lyhyt sekin. Mutta kyllä. On tämä myös rankkaa ja tämän aamun perusteella en suosittelisi kenellekkään lapsentekoa. Kuitenkin sitten ne on taas ihania ja rakkaita ja ruuhkavuodetkin voi olla varmasti tosi antoisia 🙂 Tai itse koitan ainakin tehdä arjesta sellaista, että ei tarvitse elää vain viikonlopuille.

    • Toi tulee varmaan olemaan aikalailla munkin malli! Pahimmassa tapauksessa päiväkotiin on vielä useampi kymmenen kilometria matkaa :< Elämä on väkisin uusiin asioihin sopeutumista. Tällä hetkellä kotona on niin raskasta olla, että lasken päiviä tuon rumban alkuun 😀 BTW. 200 neliötä, huh 😮

  4. Mä oon kolmen lapsen äiti (lapset 2v, 9v ja 15v) ja teen normaalia arkityötä ma-pe. Mies kuitenkin tekee pelkästään iltatöitä ja viikonloppuisin, joten lapsien treenit joita on paljon ( yhteensä viikossa 11 kpl) vievät todella paljon aikaa. Silti yritän pitää kotia mahdollisimman siistinä ja välillä tulee pyykkiä pestyä myöhään yöllä 😀 Mutta onneksi kaikkeen tottuu 🙂

    • Niinhän se on, että kaikkeen todella tottuu! Tuossa on kyllä aikamoinen kombo teillä 😀

  5. Täytyy kyllä sanoa että nuo kulmat sopivat sulle todella hyvin, antavat kaunista mallia kasvoille, näytät niiden kanssa todella upealta! Itsekin haluaisin mutta odottelen jotain tarjousta kyseiseen paikkaan 😉

    • Hih, kiitos 🙂 Mä olen ollut todella tyytyväinen itsekin! Miia on kyllä tosi hyvä tekijä<3 Pitää kysyä irtoaisiko häneltä jotain kesäkamppista 😛

    • No joo saa olla kyllä tyytyväinen!!! Kulmat tekee niib paljon! Jee olisi huippua jos tulisi 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 11
Tykkää jutusta