Tuhansien ajatusten summa..

Nyt kun en mitenkään enää taivu päivittäiselle bloggailulle, huomaan miten asiaa olisi taas paljon. Päähäni juolahtaa aiheita toinen toisensa perään. Sitten kun istun koneen äärelle on tämä taas niin hankalaa. En muka muista mistä piti kirjoittaa, en muista mitä olin sanomassa tai en osaa sanoittaa ajatuksiani. Olen myös tullut hieman varovaiseksi. En ehkä uskalla sanoa kaikkea ääneen, sillä en jaksaisi puolustella… Tavallaan taas.. Miksi edes mietin tuollaista, ei kenenkään sanomisilla ole mitään jakoa, sillä seison jaloillani itsevarmana. Vai seisonko sittenkään?

Itsevarmuus näkyy asioissa joissa tiedän, että oma tapani on toimiva. Olen itsevarma itseni kanssa tiettyyn pisteeseen asti ja sitten kuitenkaan en yhtään. Tiedän, että olen äitinä hyvä ja puolisona ainakin keskinkertainen ja silti aina mietin, että olenkohan sittenkään? Kyllä tämä päiväkoti- homma on saanut soraäänet päässäni huutamaan, että nyt se lapsi takaisin kotiin sieltä. Etenkin kun minulla ei ole ollut töitä tänään eikä eilen. Vaikka tyhmänäkin tajuan, että tarvitsin sen kymmenen minuuttia hiljaa yksin kotona, mitä tänään ehdin istua. Enpä muistanutkaan millaista se on. Tavallaan mietin, että miksi minun enää perheellisenä ihmisenä pitäisi nauttia tyhjästä talosta? Enkö ole itse valinnut tämän tien?

Tänään on taas ollut niitä iltoja kun uskon karman kostavan nämä vapaapäivät. Ja toisaalta se kosti varmaan ennakkoon jo huomisenkin, olenhan minä hurjana koko päivän Helsingissä ja yönkin. Toisaalta se hetki kun tänään aamulla Emil jäi itkemään isänsä perään kun hän lähti töihin. Ja se toinen hetki kun isä rinta rottingilla katsoi poikaansa ja sanoi, että ”hei huomenna meillä on sitten meidän aikaa”, teki minulle hyvää. Elämä jatkuu vaikka symbioosi päättyy. Vanhemmuus jatkuu vaikka minä en ole paikalla.

Tänään en osaa jotenkin nyt sanoa mitään järkevää. Kävin kampaajalla. Minulla on flunssa. Huomenna menen silti kilpailemaan city survivors- hupisarjaan. Minun mahaani on koskenut koko päivän. Siinä kuulumiset kaikessa lyhykäisyydessään.

Mitä sinulle kuuluu?

emmakaisa

Yksi vastaus artikkeliin “Tuhansien ajatusten summa..”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 9
Tykkää jutusta