Uutta arkea, painajaisia ja pientä sekoamista..

Pahoittelen miten vähän olen ehtinyt kirjoitella blogiin viimepäivinä. Uusi työ ja kaiken uuden oppiminen ovat osoittautuneet todella uuvuttavaksi, vaikka edelleen rakastan jokaista hetkeä. Tai.. No melkein jokaista, olen joutunut taistelemaan teknisten ongelmien kanssa tunti tolkulla, mikä on saanut minut välillä aivan raivon partaalle. Olen niin kärsimätön koneiden kanssa, että menetän hermoni heti jos jokin ei toimi niinkuin minä sen haluaisin toimivan. Onneksi kaikki on nyt kunnossa ja minun työhuoneenikin alkaa näyttää aivan ihanalta! Pikkuhiljaa alan muutenkin hahmottaa asioita ja hommat alkaa rullailla, en voi käsittää miten äkkiä viimeiset kaksi viikkoa ovat menneet.

Arki uudella rytmillä on vaikuttanut myös kotioloihin. E on nukkunut paljon levollisemmin, hän herää kerran ja haen hänet silloin meidän väliin. Sitten nukutaan aamuun asti. Ja yleensä vielä aamulla E herää viimeisenä, joten ehdin rauhassa meikata ja juoda ehkä ihan vähän kahviakin. Tokikin herään kuudelta joka aamu, en minä muuten ehtisi. Rakastan niin paljon rauhallisia aamuja, että kaikki hässäkkä saa minut pahantuuliseksi.

Päiväkotipäivien pidennyttyä on myös illat helpottaneet. E on aika väsynyt iltaisin ja selvästi tarvii nyt enemmän unta. Tämä on sinällään positiivinen ongelma, sillä pikkuihminen on nukahtanut tällä viikolla joka ilta ennen yhdeksää ja vielä suhteellisen helposti. (Okei tuttipullon ja kainalon kanssa, mutta silti ykkösellä joka ilta.)

Olen lähes hermoromahduksen partaalla sillä, E:n päikyssä on kihomatoja. En tiedä miksi ne ja täit on kaksi asiaa, jotka saavat minut lähes hyperventiloimaan. Minulla ei ole ikinä kumpaakaan näistä ollut ja nämä on vähän kuin ampiaisen pisto minulle, pelkään niitä kuin ruttoa. Tavallaan tiedän, että  ne on ihan helppo homma hoitaa, mutta jokin niissä on mikä saa minut lähes hulluuden partaalle. Tietäisitte vaan millaisia painajaisia olen asian tiimoilta nähnyt. Ja kuinka todennäköistä onkaan, että tämä ilo rantautuu meille..?Todella todennäköistä, pitää nyt vaan kaivaa jostain taas superäitipaita päälle ja mennä tuulta päin.

Tosi hassua etten oikein meinannut uskaltaa tätä kirjoittaa tähän, mutta olen myös nauttinut ihan täysillä siitä, että olen päässyt tekemään molempina viikkoina treenit ajallani. Tai siis minulle ajallani tarkoittaa, että pääsen niille CT- tunneille mitä olen suunnitellut. Tällä viikolla meni hieman suunnitelmat uusiksi, mutta luulen ehtiväni vielä parille tunnille tälläviikolla, ainakin yhdelle. On niin helppoa kun tietää, että se on yksi 1h 20min koko reissu, koitan ajoittaa sen aina heti töiden jälkeen niin saan olla koko illan kotona sitten. Minulla on ollut jotenkin sellainen ajatus, että en voi olla iltaisin pois kotoa yhtään. Mutta se varman juontaa juurensa edelliseen työpaikkaan kun olin vähintään seitsemänä iltana kolmessa viikossa töissä niin sitä halusi olla kotona sitten jokaisen illan jolloin töitä ei ollut.

Aika kiitää nyt ekstravauhtia eteenpäin, koitan pitää teidät siinä ajassa mukana <3

emmakaisa

4 vastausta artikkeliin “Uutta arkea, painajaisia ja pientä sekoamista..”

  1. Aivan huippukivat pökät! Vesimelonikuosit ovat niin ihania =) Mistä tuollasia saa?

    • Nää on <3 mees kattomaan sellainen instatili kuin starlinedancewear, sinne inboxiin viestiä niin voi tilata! Mun kaveri on vasta tekemässä nettikauppaa näille 🙂

  2. Voin lohduttaa että hyvällä tuurilla vältätte kaikki ällöttävät öttiäiset. Oman muksun päikyssä ollut monta täi ja kihomatoepidemiaa, entero-ja vesirokko ja vatsatauti ja lapsi on välttänyt ne kaikkia! Tosin nyt kun menin tän tänne sanomaan niin katsotaan ensi viikolla uudestaan 😀

    • hahhhah 😀 joo itsellä ei oo ikinä kanssa ollut niin toivon et ei E:lläkään! mut parempi psyykata itsensä jo valmiiks..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 17
Tykkää jutusta