Näistäkään ei puhuttu mitään…

*yhteistyö hyvinvointistudio Lupaus

Ihana Monna teki hyvän postauksen asioista, joista ei paljon äitiydessä puhuta ennen kuin ne sattuu omalle kohdalle.. Meillä on siitä erilaiset synnytykset takana, että Monnalla meni Emma sektioon ja Emil taas tuli imukupilla loppujenlopuksi ulos. Minua välillä ihan naurattaa, että minulta, Umpulta ja Monnalta on kyllä kaikki mediaseksikkyys kadonnut kun lauotaan täällä kaikki faktat tiskiin :D.

Halusin vähän jatkaa tuota listaa minkä Monna teki, sillä Emil on Emmaa puolisen vuotta vanhempi ja tässä kohtaa on listalle tullut muutama yllätys vielä matkan varrella.. Ja varmasti monta vielä edessä.

Synnytyksestä palautuminen ei oikeasti tapahdu ihan hetkessä… Olen jostain kuullut, että kroppa rupeaa olemaan ennallaan vasta yhdeksän kuukauden kohdalla, itse koen, että vieläkään en ole ihan ennallani. Vartaloni malli on ihan erilainen kuin ennen ja kärsin edelleen synnytyksen jälkeisistä vaivoista.

Episiotomiahaavakivut olivat pahinta koko synnytyksessä. Ne kaksi viikkoa kun odotin haavan paranemista olivat elämäni pisimmät. Itkin monta kertaa päivässä ja pakotin jopa Timon tarkistamaan, että haava on kunnossa. Minulla yksi tikki aiheutti järkyttäviä tuskia ja sitten yhtenä aamuna kun se oli sulanut ei kivusta ollut enää tietoakaan.

Epparihaava voi olla vuodenkin jälkeen kipeä... Kysyin huolissani lääkäriltä, että mitäs kun minun epparihaavani on edelleen välillä tosi kipeä, niin lääkäri vastasi, että se voi olla vielä vuodenkin jälkeen kipeä. Etenkin jos kannan Emiliä paljon tai seison pitkiä aikoja. Tiedän myös milloin kuukautiseni alkavat, sillä alapääni kipeytyy todella paljon ennen sitä. Kuulemma johtuu verekkyyden lisääntymisestä.. Tiedä häntä.

Seksi voi olla pitkäänkin todella kivuliasta.. Voin ihan rehellisesti sanoa, että seksi sattuu minua edelleen. Ilmeisesti tämä liittyy jotenkin minun luustooni, sillä myös kuukupin laitto tuntuu edelleen ikävältä, vaikka sitten laiton jälkeen se ei tunnu enää ollenkaan. Toivon ihan vilpittömästi, että tämä helpottuu.. Edelliseen voin lisätä, että myös seksi on tosi paljon kivuliaampaa juuri kuukautisten alla.

Ja nyt puhun vaan näistä itseen kohdistuneista yllätyksistä.. Lapsenkasvatus on joka päivä yhtä yllätystä jos minulta kysytään 😀

Mutta sitten…

Aika kultaa muistot – ihan oikeasti... Niin kamalaksi kuin koinkin oman synnytykseni ja suoraan sanottuna en voi sanoa mitenkään juhlineeni myöskään sitä pikkuvauva- aikaa, on aika silti kullannut muistot. Nyt synnytys tuntuu helpommalta kuin ensiviikon viisaudenhampaan poisto ja vauva- aika oikeasti ihan tosi lyhyeltä. Välillä jopa mietin miten helppoa se olisi ollut jos olisi tiennyt mitä tuleva tuo tullessaan. Vaikka nyt nautin suunnattomasti Emilin hassutteluista, ei sitä tajunnut silloin kaksikuisen kanssa, että mitä mahdollisuuksia minulla olisi ollut. Nyt jopa olen hiljalleen alkanut lämpeämään ajatukselle toisesta lapsesta. Sen kanssa osaisi olla niiiin paljon rennommin, kun niin ikuisuudelta kuin ne itkuiset päivät tuntuukin, ovat ne nyt muisto vain.

Mites onko teillä muilla äideillä tullut nyt yllätyksiä eteen kun vauvat on jo vanhempia?

15747866_10155011625873900_782762488153151159_n

BTW!! Sain taas alekoodin huippusuositulle äiti- verkkokurssille! Äitikurssi on viiden viikon verkkovalmennus, jonka tavoite on lisätä lempeästi ja turvallisesti voimaa ja kontrollia keskivartaloon raskauden ja synnytyksen jälkeen. Kurssille pääset TÄSTÄ* linkistä ja koodilla EMMANALE saat 10€ alennusta kurssin hinnasta :)! Blogissani kurssista lisää TÄÄLLÄ ja TÄÄLLÄ.

 

Meidän arki.

_MG_4087

Meidän arki on ollut viimeaikoina aika erilaista, kuin ensimmäisillä viikoilla. Poika alkoi kaksi viikkoa sitten olemaan päivä päivältä tyytymättömämpi ja nyt meillä on jo arkea useat itkuiset tunnit ennenkuin pojan vatsa sitten toimiikin reilusti ja pikkuisen olo helpottaa. Viimeyönä herättiin neljältä hytkyttelemään häntä ja oikeastaan siitä eteenpäin on menty pisimmillään puolentoistatunnin unilla vaunuissa, kun vaunut olivat liikkeessä. Kun pikkuisen vatsa taas toimi, oli meillä tämän jälkeen tyytyväinen poika tuhisemassa. Kyllä voi kakka aiheuttaa harmia pienen elämässä.

Yöt menee hyvin, tai mikä on kenenkin hyvin.. Minusta viisi/kuusi heräämistä on ihan kohtuullinen määrä yössä ja olen kokenut nukkuvani ihan hyvin. Viimeyönä herättiin kylläkin sitten jo neljältä ja tämän jälkeen ei sitten nukuttukkaan.

Pakko sanoa, että vaikka olin varautunut siihen, että vauva-arki tulee olemaan rankkaa, niin on tämä ollut ajoittain rankempaa kuin luulin. Voi olla, että olen vain väsyneenä jotenkin hieman dramaattinen kun koen näin, mutta olen silti niin onnellinen, että olemme pojan saaneet elämäämme.

Osittain arjesta on tehnyt vaikeaa imetys, joka ei vaan tunnu yhtään luontevalta. Maitoa tulee ja poika syö hyvin, että periaatteessa kaikki on kunnossa. Koko imetys on vaan niin hurjaa säätämistä, että ei tulisi mieleenkään imettää missään muualla kuin kotona, tai jossain todella läheisellä ystävällä. Maitoa on vaan ihan kaikkialla… Koitan kuitenkin vielä jaksaa jatkaa, edes kuukauden, sillä se kaikki on kyllä kotiin päin! Onneksi olen saanut ihan hyvin maitoa pakkaseen, niin on mahdollista antaa pullosta ruoka julkisilla paikoilla.

_MG_4073

Ollaan päästy nyt hyvin liikkumaan, mikä on tuonut minulle paljon lisää energiaa. Poika nukkuu vaunuissa hyvin ja mitä nyt tänään jouduttiin pulloilemaan keskellä pyörätietä kun herra tempperamenttisella tuli nälkä. Huutohan kuului varmaan keskustaan asti ennenkuin hän oli ruokansa nauttinut. Helpottaa kuitenkin, että poika syö hyvin sekä rinnalla – että pullosta, sillä en vaan näkisi itseäni imettämässä esim. nyt tänään siinä tien pielessä. Kotiin oli kuitenkin niin pitkä matka vielä, että ei sitä huutoa olisi kukaan jaksanut kuunnella. Hassua, miten pienestä voi tuo pikkuinen olla tyytyväinen ja kun maha oli täynnä jatkui unet loppumatkan tyytyväisenä.

_MG_4086

Tänään käytiin neuvolassa ja poika on kasvanut erinomaisesti. Painoa hänellä on nyt 5025g ja pituutta 56,3cm.. Kuulemma ollaan TAAS jossain yläkäyrillä. Tungen kohta ne käyrät jonnekin mihin aurinko ei paista, minusta on niin kummallista, että jopa tämän hetkinen kasvu voi olla jotenkin yläkäyrällä, eikö se ole pääasia, että poika kasvaa ja voi hyvin? Pikkumieskin esitti haisevan vastalauseen ja kakkasi kolmesti käynnin aikana, ensimmäiset jo ennen kuin päästiin sisälle.. Tietenkin sitä itseään oli sitten ihan housulahjetta myöten. Onneksi asutaan lähellä neuvolaa, niin Timo kävi äkkiä hakemassa puhdasta päälle. Nyt en enää ikinä unohda ottaa vaihtovaatteita mukaan hoitolaukkuun 😀

Poika on todella jäntevä ja kannattelee jo päätä suhteellisen hyvin. On se ihmeellistä seurata kun tuo kasvaa ja kehittyy, jo ihan vuorokaudessa tulee uutta mitä ihmetellä.

Vaikka välillä on vähän väsynyt olo, niin on tämä kaikenkaikkiaan todella ihmeellistä ja omanlaistaan ihanaa aikaa<3

_MG_4083