Aprillipäivän aamu, sekä eilisen illan asu.

Olen jotenkin tavallani ollut ajatusta vastaan, että meidän lapsi on hoidossa vaikka ei ole mitään ihmeellistä ohjelmaan.. Tiesin, että tänään on tiedossa menoa illalla. Tosin ohjelmaa on vain minulla ja Timo voisi olla Emilin kanssa tarvittaessa, mutta kun anoppi kysyi, että tulisiko E hoitoon pariksi päiväksi kun serkutkin tulee, piti asia pistää uudelleen harkintaan.

Kävin koko viimeviikon keskustelua pääni sisällä siitä, että voiko Emil mennä hoitoon vaikka meillä ei ole ns. sovittua tai pakollista menoa mihinkään. Hassua miten vaikeaksi tämä asia pääni sisällä kehkeytyikään (ei toki yhtä vaikeaksi kuin ne kihomadot, joista näin viimeyönäkin painajaisia). Sitten aloin ajatella tätä asiaa E:n kannalta. Hän kysyy päivittäin mummia ja pappaa ja mummoa ja vaaria, isovanhemmat ovat oikeasti sille lapselle niin tärkeitä ettei sitä edes ymmärrä. Taisin torstai iltana sanoa Emilille, että mitäs jos menisit serkkujen kanssa pariksi yöksi mummilaan, niin jo perjantaina aamulla hän ensitöikseen herätessään sanoi ”mummille nukkumaan”. Hieman olen huollissani mummin ja papan jaksamisesta, mutta eivätköhän nuo kaksi poikaa kasvattaneena tiedä mihin ryhtyivät :)! Vielä kun tästä omasta ikävästä selviää hengissä.

Noh, vapaa illaksi piti sitten keksiä jotain tekemistä. Eipä sitä oikeastaan tarvinut ihan kamalasti miettiä, että mitä me eniten ollaan Timon kanssa oltu vailla, nimittäin sitä meidän ihan kahdenkeskistä parisuhde aikaa.Viimeinen vuosi ei ole ollut ehkä mitään meidän suhteen kultakautta, pitkälti johtuen vain siitä ettei toiselle tahdo aikaa löytyä. Eilen illalla käytiin treffeillä kahdestaan, lämmitettiin sauna ja katsottiin elokuvaa. Siis miten siistiä! Tänään aamulla oltiin vaan peitonalla vaikka ei enää nukuttanut. Nautittiin toistemme seurasta ja juteltiin. Me ei olla tehty tällaista kahteen vuoteen, koska aina kun E on hoidossa, on meillä jotain menoa. Puhuttiinkin, että on ihan pakko ottaa tämä tavaksi ja silloin tällöin käydä treffeillä ihan rauhassa. Se ei ole mikään vitsi, että parisuhdettakin täytyy hoitaa jossain välissä.

Minulla on ollut ihan pakkomielle sellaiseen olkilaukkuun jo pitkään, odotukset kesälle on korkealla ja näen itseni jo olkilaukku olalla keikkumassa ihanissa mekoissa tuolla Suomen suvessa. Löysin asokselta täydellisen yksilön, mutta mukaan tarttui myös tämä mekko. Ajattelin olevan ehkä hieman arkisempi, mutta kesällä sandaalien kanssa tämä on varmasti tosi kiva arkenakin. Ei tämä ehkä ihan työvaatteksi taivu kuitenkaan vaikka niin ajattelin. Olen ihan hurahtanut näihin kukkakuvioihin, voiko niitä olla ikinä liikaa?

Takki ja kengät: H&M, Mekko: Asos.com

Ihan muuten vaan…

img_7451

Päivä alkoi tänään niin järkyttävän surullisilla uutisilla Kaakosta, toivon voimia jokaiselle jota tämä menetys koskettaa… Oikeasti ihmiset rakastakaa läheisiänne ja kertokaa se heille joka ikinen päivä, viimeiset kaksi viikkoa on osoittanut erityisen selvästi sen, että mikään tässä maailmassa ei ole pysyvää, ei mikään!

Pää on ollut muutenkin ihan tyhjä pari päivää. Sanoinkin tuossa ystävälle puhelimessa, että on hieman sellainen writers block. Paljon on asiaa, mutta jotenkin sitä on alkanut taas epäillä omaa juttuaan. Ajattelinkin tänään siis kirjoitella ihan arkipäivän kuulumisia…

Meillä tosiaan oli pitkästä aikaa viikonloppu kun ei ollut mitään ohjelmaa. Lauantaina saatiin pestyä kunnolla lattiat ja ahkerat snäppini seuraajat näkivätkin, että ostettiin koti- idean alesta uusi ruokapöytä ihan pilkkahinnalla, joten pitihän sen alta tehdä siivous-urakka pois. Saimme onneksi siskoni ja hänen miehensä kylään sunnuntaina, sillä luonnollisestikaan se pöytä ei mahtunut autoomme, sillä myyjä antoi aivan eri mitat kuin mitä pakkaus lopulta olikaan. Pojat hakivat pöydän lopulta siskon farmarilla, niin hyvin mahtui. Sunnuntai kuluikin rennoissa tunnelmissa auringosta nauttien. Voin muuten lämpimästi suositella Prisman ravintola Oksan brunssia. Siis niin järkyttävältä kuin se kuulostaakin ja niin kauhea kuin Oksan tila onkin, on brunssi mitä mainioin ja todella kohtuullisen hintainen!

img_7468

Aloitin sunnuntaina parin kuukauden herkkulakon, tai no aion kyllä ensiviikon perjantaina pitää yhden poikkeus päivän, sillä silloin on blog awardsit ja pääsen viettämään iltaa parin rakkaan ystävän kanssa tämän jälkeen. Näenkin yhtä ystävää, jonka olen viimeksi nähnyt valmistujaisissani vuonna 2013, enkä ole oikeastaan kuullut paljoakaan hänestä tämän jälkeen, en ihanaa kuulla hänen kuulumisiaan!  Ehkä nämä blogi bileet asuineen ovat vaikuttaneet tähän herkkulakkoon sillä tilasin sellaisen asun, että siinä ei ole kyllä varaa turvotuksiin..

Olen nyt viime ja tällä viikolla käynyt kerran salilla ja ajattelin vielä käydä tällä viikolla toisenkin kerran. Kävin eilen juoksemassa ja tänään sain itseni lenkille, ihanaa kun taas tekee mieli liikkua. Minulla olisi 5x tutustumiskortti TFW- Tampereelle, mutta ihan vielä en uskalla mennä sinne saamaan sydänkohtausta. Vähän minua arveluttaa myös se, että liiottelinkohan vähän kun varasin itselleni sunnuntaiksi body- combat tunnin? Noh, se selviää sunnuntaina.. Odotan tätä tuntia hieman kauhunsekaisin tuntein, sillä rakastan combattia, mutta edellisestä sellaisesta taitaa olla pian kolme vuotta ja yksi raskaus, joten voi tehdä hieman tiukkaa! Toivottavasti tunnilla on asiansa osaava ohjaaja!

Kaikinpuolin vietellään tällä hetkellä tosi perus arkea! Jos et ole muuten vielä niin tehnyt, niin lisäähän fitfashionfi snäppiisi, tällä viikolla puikoissa on Treenikengissä- Milla ja ensiviikolla kukas muukaan kuin MINÄ 😉 Minun snäppini löytyy nimellä emmakaisa100..

img_7453 img_7455