Liian vaativa asuntokaupoille.

Viikko on taas vierähtänyt ihan hujauksessa. Meillä oli – niinkuin kerroin, hyvin juhlientäyteinen lauantai viimeviikolla ja tuntuu, että vieläkin vähän painaa univelka. Eräs ystävämme totesi, että olenhan jo pian kolmekymmentä, että onko se nyt ihme 😀 Kuinka lohduttavaa! Meidän oli tarkoitus suunnata mökille tänään juhannuksenviettoon perheen kanssa, mutta epävakaa ilma on ollut toista mieltä ja ihan uniikkia juhannusta vietetään tänä vuonna anoppilassa. Toisaalta Timo on töissä huomenna, niin eipä sitä mitään pidemmän matkan juttuja olisi jaksanutkaan.

Me ollaan tässä taas pitkästä aikaa aktivoiduttu asuntoasioissa. Vuokrasopimus meidän nykyisessä asunnossa päättyy elokuussa ja sitten ei olla siihen enää sidottuja, toki saadaan jäädä jos halutaan (toivottavasti :D). Käytiin tässä pari viikkoa sitten katsomassa erästä asuntoa vähän toisesta paikasta kun mistä ollaan edes koskaan ajateltu ostaa asuntoa. Asunto oli kiva, mutta ei todella kiva. Tai no oli se sisältä sitä kaikkea, mutta sitten joku kuitenkin tuntui oudolta. Lopulta päädyttiin kuitenkin tekemään asunnosta ehdollinen tarjous. Jotenkin olin silti sitä mieltä, että joku tässä hommassa mättää. Kun emme sitten koskaan saaneet kosteusmittauksen tuloksia, jäi ehdollinen tarjous uusimatta – hyvä niin, oli siinä sitten lopulta muutakin.

Eilen kävimme katsomassa erästä asuntoa, mutta se oli niin pimeä ja läpitupakoitu, että ei kyllä kiinnostanut yhtään.

Me siinä sitten juteltiin välittäjän kanssa meidän haaveista ja odotuksista. On olemassa yksi asunto, itseasiassa Haminassa, joka me ostettaisiin ihan heti jos saataisiin sen verran lainaa. Kyse ei ole siis mistään isoista summista, mutta Timo opiskelee niin se aina hieman vaikeuttaa asioita, ei haluta kuitenkaan meidän vanhempia siihen niin kiinni kun mitä sen kokoiseen lainaan nyt tällä hetkellä tarvitsisi. Sitten mietittiin, että mitä me kodiltamme haluttaisiin.. Haluttaisiin vähintään sen verran tilaa kuin nyt on. Haluttaisiin valoa ja remontoitu vessa – pinnat voi muuten kyllä uusia. Kerrottiin alueet missä haluttaisiin asua..

Välittäjä vastasi tähän ”oottekohan te vähän liian vaativia asunnon suhteen?”. Meinasin sanoa, että hei anteeksi mitä? Ensinnäkin tämä samainen välittäjä sanoi asunnosta (mistä olen kyllä kiitollinen, myyjä tuskin niinkään) että tästä talosta ei olla kyllä ikinä tähän hintaan myyty yhtään asuntoa ja seuraavaan hengenvetoon, että tämä on niin huonomainen talo. No hitto mitä luulet ollaanko tekemässä tästä enää tarjousta :D? Noh, se siitä.. Jäin vain miettimään että pitääkö täällä Kotkassa oikeasti tyytyä asuntoon sitä ostaessa? Toivon vakaasti, että meille on olemassa se meidän oma asunto. Ja itseasiassa.. Hassua tässä on se, että kerroin tässä postauksessa täydellisestä kodista ja en saa sitä vieläkään mielestäni, sillä olen löytänyt Kotkasta talon jossa on kupolikatto, enkä tarkoita nyt mitään kirkkoa.. hah.

Noh, katsotaan mitä me vielä edestämme löydämme..  Tai sitten ei mitään kun ollaan niin vaativia!