Kuusi asiaa jotka kuulet jokaisena kesänä

IMG_5802

”Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen”

”Kohtahan se on jo joulu”

”Kyllä täällä on tukalan kuuma”

”Joku 20c olisi ihan sopiva”

”Terassi, lenkki, veneily, grilli KAUSI avattu..” (Pian muuten tulee syysvaatekausi.)

”No kohtahan se loma on jo ohi!”

 

Please! Siitä talvesta saadaan kyllä nauttia tuplasti tämän verran, joten Vesalan sanoin:

Mul vuodessa vaan yksi kesäloma,

satanut siitä puolet ja tosi kiva

-Älä tuu siihen droppaa mun tunnelmaa-

IMG_5791

IMG_5798

 

 

Rauhoittumisen hankaluus.

_MG_4022

Olen nyt viimeiset kaksi vuotta käyttänyt elämästäni odottamiseen. Odotin muuttoa Tampereelle, odotin häitä ja pian odotettiinkin vauvaa. Aika on kulunut ihan huomaamatta ja kaksi vuotta on vierähtänyt kuin siivillä. On ollut helppoa elää jotain kohti, valmistella ja odottaa. Mitäs nyt sitten odotettaisiin?

Yllätin eilen itseni netistä lukemasta mitä vauvan kehitykseen kuuluu. Luin missä aikataulussa pitäisi tulla ensimmäisen hymyn, naurun ja kontaktin. Olen miettinyt mielessäni, että sitten syksyllä kun poika on isompi, niin sitten me…

… Sitten kun tämä kesä on mennyt taas odottaessa ja pian huomaan, että en ole taas pysähtynyt nauttimaan tästä hetkestä, hetkestä jota en tule ikinä enää kokemaan. Kesä tulee ja menee joka vuosi, mutta poika on noin pieni vain kerran. Nyt on se hetki, kun täytyy lakata odottamasta, katsomasta vain tulevaisuuteen, nyt on se hetki kun tähän on hyvä pysähtyä.

_MG_4012

Jospa tämä olisi se kesä jolloin en miettisi jokaisena aurinkoisena päivänä, että ”apua pian tämä on ohi”, vaan nauttisin kotonaolosta ja meidän arjesta. Jospa kerrankin nauttisin siitä, että saan olla koko kesän pojan kanssa kotona ja oikeasti tehdä just sitä miltä meistä tuntuu. Jospa eläisin hetkessä.

Tämä on minulle hyvin hankalaa ja vaatii oikeasti opettelua, että osaan rauhoittua, eikä aina katsoisi asioita  vain eteenpäin. Vaikka jossain asioissa on hyvä olla pitkän tähtäimen suunnitelmia, täytyy sitä silti voida välillä antaa vain elämän viedä ja nauttia siitä. Jotain ehkä olen oppinutkin, sillä jos nyt kysyisit, että missä aion olla viiden vuoden päästä, niin ei kuulkaa mitään hajua – en halua ajatella tällä hetkellä edes ensi talveen. Antaa asioiden nyt vaan tapahtua!

Josko nyt olisi aika heittää aikataulut talviteloille ja ottaa äitiyslomamoodi tilalle, nauttia tuosta ihan mielettömästä säästä ja elää – elää kuin viimeistä kesäpäivää. (Loistava ajatus lidliltä:D)

_MG_4017 _MG_4013