Ihan mahtava viikonloppu!

”Käydääs ottamassa pari kuvaa auringonlaskussa.” 

Vapaa viikonloppu on saanut taas vuorotyön myötä aivan uuden merkityksen. Vuoroa tekevät tietävät, että usein se viikonloppuvapaa sattuu olemaan se täyteen buukattu viikonloppu jolloin on vähintään kahdet häät ja yhdet ristiäiset. Syksy tuntui olevan ihan buukkailtu ja joka vapaalle oli jotain pikkujoulua tai muuta ohjelmaa. Nyt iloni on ollut huomata, että tässä kuussa vapaita viikonloppuja on tavallista enemmän ja minulla on suunnitelmia tavallista vähemmän. Eikä sillä vapaan ajankohdalla ole niin väliä muuten, mutta viikonlopuissa on se jännä rento fiilis mitä on hankala saavuttaa maanantaina… Mistähän sekin on peräisin? Ehkä kun kaikki on jotenkin paljon lunkimmin aina silloin?!

No mitä me sitten tehtiin?

Me nautimme ihan ylikaiken kiireettömyydestä. Köllittiin E:n kanssa lauantaina aamulla sohvalla varmaan kaksi tuntia katsomassa piirrettyjä ja otettiin oikea hidas aamu myös aamupalan suhteen. Lauantaina ulkoiltiin sateesta huolimatta paljon, sillä meidän esi-uhmainen taapero ei ole oikein ollut yhteistyökykyinen haalarinpukija ja nyt hän oikein pyysi ulos pariin otteeseen. Lauantai pyhitettiin isovanhemmille ja yhdessäololle.

Sunnuntain aloitin hieman tahdikkaammin, sillä kampaaja klo 12 rytmitti hieman päivää.

Ette muuten ikinä usko.. Hörpin rauhassa aamukahvia ja katselin ulos, niin huomasin, että meidän talon ympärillä pyöri jonkun drone kuvailemassa. En tiedä miten tarkkaan ko. laitteella kuvaa saa, mutta jos meidän keittiön ikkunaan tähtäsi niin mahtoi olla aika hulvaton näku kun nenä kiinni ikkunassa koitin ottaa itse siitä kännykällä kuvaa… Tukka pystyssä ja kylpytakissa tietenkin. Tavallaan aika ahdistavaa, että edes neljännen kerroksen asunnossa et voi olla ihan rauhassa. Ehkä tämä joskus selviää vielä miksi näin tapahtui. Yksi ystäväni jo itsensä ilmiantoi, mutta se oli kuulemma vitsi, eli dronen alkuperä on edelleen tuntematon.

Ehdittiin viikonloppuna molemmat treenata ihan rauhassa ja jotenkin ihan kaikki sujui tosi mukavasti. Välillä kun päivät tahtoo olla vähän hässäkkää jotenkin jännästi. Sunnuntai ilta kruunattiin vielä ystävän luona iltakahveilla, päivät on pitkiä kun aloittaa ajoissa. Iltojen nukutuksetkin menivät molempina päivinä niin leppoisasti pitkästä aikaa, että ihan itsekin ihmeteltiin.

Eniten iloa toi kuitenkin sunnuntaina ja vielä tänäänkin pastanut aurinko. Miten ihana oli ulkoilla auringossa, vaikka tuli taas todettua, että tarvin kunnon ulkoiuasun. Tuulihan täällä Kotkassa on vähintäänkin ollut jäätävä, mutta valo antaa ihan mielettömästi voimaa ja toivoa siitä, että tämä pimeys pian loppuu. Olen selannut varmaan kaikki maailman äkkilähdötkin läpi vaikka ei minulla ole mitään lomaakaan. Onneksi ensiviikonloppuna pääsee ”etelään” ja käydään pikavisiitillä Tallinnassa.

Nauratti kyllä tänää kun koitettiin saada epätoivoisesti joku kuva napattua, mutta ei tuolla tuulessa mikään onnistunut. Mutta eipä ole niin vakavaa, kuva se on huonokin kuva ja minusta siihen on saatu aikalailla sen hetken fiilis taltioitua.

Energistä viikkoa, päätin huomenna mennä kehonkoostumusmittaukseen- saas nähdä taas!

 

Joulurauha <3

Huokaisin äsken, että vielä kaksi postausta ja sitten olen vapaalla huomisen. Siis olen vapaalla HUOMISEN(suurin osa kaupoistakin on kiinni)..

Kävin miettimään vähän pidemmälle, että ihan oikeasti toivon syvästi, että huomenna perheet ja ystävät kokoontuvat yhteen ja viettävät aikaa keskenään rauhoitutaan kaikesta somesta ja muustakin hössötyksestä. Olen itse ainakin ollut tänään jotenkin tosi väsynyt ja todella toivon huomisesta sellaista rentoa yhdessäoloa perheen kanssa. Ilman puhelinta, ilman somea.

Mulla oli tälle päivälle teille juttu, mutta päätin ihan suosiolla palata arkiseen arkeen sitten arkena ja fiilistellä tätä vuoden kaupallisinta, mutta kuitenkin myös lämpimintä juhlaa ihan täysillä. Oletteko muuten ajatelleet, että joulun aikaan ihmiset vierailevat toistensa luona paljon enemmän kuin normaalisti?

Vähän takaraivossa painaa kipeä Emil ja pelko huomisesta päivystysjonosta ja uusivasta korvatulehduksesta, mutta sitten meidän joulumme on siellä jos sen kuuluu olla. Toivotaan rauhallisia päiviä, terveitä lapsia ja stressittömiä aikuisia.

Toivon teille todella vilpittömästi ihania joulun pyhiä ja paljon aikaa niiden tärkeimpien ihmisten parissa, sillä sitähän joulu parhaimmillaan on! Itse olen oivaltanut tämän asian tärkeyden vasta aikuis- iällä, tai ehkä vasta muutama vuosi sitten, sillä olen aina jotenkin ajatellut vihaavani joulua.. En vihaa! En ehkä vieläkään joulua juhlana rakasta, mutta pidän siitä jo paljon enemmän.

Rauhallisia päiviä ja paljon rakkautta sinne!

<3: Myö

img_8518 img_8492