”Jälkitarkastuksen jälkeen voi treenata normaalisti”- ja muita väittämiä palautumisesta.

*Sisältää mainoslinkkejä

Olen hieman kauhulla kuunnellut tässä viimeisen vuoden aikana erilaisia uskomuksia liittyen treenaamiseen raskauden jälkeen. Minä itse voin sanoa henkilökohtaisesti, että kroppa alkaa tuntua NYT, siis kohta vuosi synnytyksestä ihan normaalilta ja sellaiselta, että uskallan treenailla jo aikalailla normaalisti. Minulta testattiin kuukausi sitten erkauman tilannet ja silloin se oli melkein ummessa, joten teen nyt kaikkeni, että en mokaa enää tätä loppua.

Kyselin Studio Lupauksen Riina Laaksoselta vähän apua, kun halusin tästä aiheesta kirjoittaa blogiin.. Lupauksella ollaan ihan huikean ammattitaitoisia erkauma- asioissa ja äitikurssin käyneenä tiesin, että saan Riinalta faktaa asioista.

1. ”kun lääkäri antaa 6 viikon jälkitarkastuksessa ns. terveen paperit voi tämän jälkeen treenata kuin ennenkin”

Valitettavasti lääkärit eivät useinkaan tutki suorien vatsalihasten palautumista/erkaantumaa ja heillä ei myöskään erkaantumasta ja/tai treenaamisesta välttämättä niin spesifiä tietoa ole. Useimmiten annetaan vastaus, että kaikkea saa tehdä mitä ennenkin, kaikki kunnossa, vaikka keskivartalo, lantionpohja ja vatsalihakset eivät välttämättä lainkaan ole vielä palautuneet. Se, syttyvätkö lihakset töihin tai ”nukkuvatko” jatkuvasti on mahdollista testata palpoimalla, toiminnallisilla harjoitteilla tai ultraäänilaitteella. Em. testaukset voi tehdä esim. asiaan perehtynyt fysioterapeutti tai personal trainer

 
2. ”Paljon treenanneilla erkauma ei ole niin paha kuin vähemmän liikkuneilla”
Treenin määrällä ei ole tekemistä asian kanssa. Lähes kaikilla synnyttäneillä on jonkin aikaa jonkin asteista erkaantumaa. Riippuu monesta tekijästä millä tavalla erkaantuma kuroutuu kiinni. Asiaan vaikuttaa kyllä treenitausta (joskus jopa asiaa vaikeuttavasti), ja mm. kudostyyppi, rakenne sekä omat toimet asian eteen. Hyvä puoli on se, että asiaan voidaan lähes aina omilla toimilla ja oikeanlaisella kuntouttamisella vaikuttaa. Suosittelen erittäin lämpimästi melko pian synnytyksen jälkeen treeniä asiantuntijan ohjauksessa. Olen niin monta kertaa nähnyt ne hyödyt, mitä se saa aikaan.
3. ”Erkaumasta ei tarvitse välittää jos se ei ”vaivaa”
 
 En ole vielä tavannut tilannetta, missä olemassa oleva erkaantuma ei vaivaisi. Mutta faktahan on se, että totumme vallitsevaan oloomme ja siitä tulee ns. normaali. Joillekin ihmisille, valitettavasti, esim. jatkuvat selkäkivut saattavat olla normaalitila. Samoin virtsankarkailu saattaa olla sitä. Jopa lievä emättimenlaskeuma. Kun asiakkaamme ovat treenanneet kanssamme ja saaneet helpotusta oloonsa, parannusta fyysiseen kuntoonsa ja esim. erkaantumaa pienennettyä, hyvin usein kuulee kommentteja, että oli niin tottunut tilanteeseen, ettei voinut kuvitella, että olo voi tuntua niin hyvältä! Tai että millaiselta tuntuu, kun voi luottaa keskivartaloonsa jne.

4. ”Erkauman kuntouttaminen on ihan yhtä tyhjän kanssa mikäli haavailee toisen lapsen saamisesta pian ensimmäisen jälkeen..”

Ilman muuta erkaantumaa kannattaa kuntouttaa! Mitä paremmassa kunnossa lihakset, sitä paremmin yleensä menee raskaus, synnytys ja siitä palautuminen. Etenkin lantionpohjan lihaksia kannattaa treenata jo raskausaikana ja jokainen raskaus on erilainen, ei erkaantuma-tilannekaan jokaisen raskauden jälkeen ole samanlainen. Lapsi hyötyy kaikkein eniten siitä, jos äiti on onnellinen, iloinen ja hyvinvoiva, siksi mielestäni näihin asioihin kannattaa aina panostaa!
5. ”Ei kai niitä suoria vatsoja nyt niin paljon tarvi vältellä”
 
Suorat vatsat ja lankutukset sekä vinot vatsat ovat viimeisiä liikkeitä, mitä keskikropan kuntoutuksessa tehdään. Ts. niitä tehdään vasta kun keskikroppa on kunnossa. Kaikki liikkeet, jotka vetävät suoria vatsalihaksia enemmän erilleen / suurentavat erkaantumaa, heikentävät tilannetta ja huonontavat palautumista. Suosittelen lämpimästi treenaamista esim. asiaan perehtyneen personal trainerin kanssa, joka osaa turvallisesti varmistaa, milloin on sopiva aika siirtyä haastavampiin liikkeisiin, niin, että siitä ei ole enää hallaa palautumiselle ja keholle. Liian pian tehdyt liian haastavat liikkeet saattavat erkaantuman auki repimisen lisäksi altistaa mm. tyrälle tai välilevyn pullistumalle
Ilokseni voin kertoa, että Riina vinkkasi haastattelun yhteydessä, että TÄSTÄ* linkistä liittymällä pääsee ilmoittautumaan 10.4 alkavalle äiti- kurssille hintaan 79€ (norm. 89€), joten jos palautumisasiat mietityttää, niin tämä kannattaa ottaa haltuun!

Niin katosi raskausmaha, rinnat ja hehku..

Pitää olla iloinen siitä, että kroppani palautui näinkin nopeasti ”ennalleen”. Ennallaan on toki aika suhteellinen käsite kun miettii millaisen myllyn läpi vartaloni on mennyt vuoden aikana. Oikeastaan nyt kuukautisteni loputtua tuntuu, että viimeinenkin turvotus on tiessään ja omituiset kivut ovat loppuneet. Sitä se lääkärikin silloin sanoi, että limakalvot tarvitsee ne kuukautiset toimiakseen normaalisti. Vaikka kroppa toimii suhteellisen normaalisti ja alkaa näyttää tutulta, on olo todellakin jotain aivan muuta kuin normaali.

raskaudenjalkeeniho

 

Raskausaika ei ollut todellakaan mitään minun elämäni parasta aikaa. Tunsin kuitenkin jollain omituisella tavalla itseni todella naiselliseksi. Minun ihoni ei ikinä ole ollut niin hyvässä kunnossa kuin silloin, hiukseni kasvoivat ja minulla oli ensimmäistä kertaa elämäni aikana rinnat. Vielä imettäessä tämä sama hehku kesti ja minulla oli hyvä, todella hyvä fiilis itsestäni… Sitten neljän kuukauden kohdalla se alkoi. Ensin alkoi tippua hiuksia joita tippuu edelleen niin paljon, että joudun imuroimaan päivittäin ettei poika tukehdu lattialla pyörivään karvamattoon. Sitten alkoi kukkia iho ja nyt myös rintani ovat pienentyneet niin pieniksi, että A- kuppi on minulle liian suuri.

img_7218

Ihan rehellisesti sanottuna minä yhtenä iltana itkin. Aivan kun minulta vietäisiin oma naiseuteni pala palalta taas pois. Ymmärrän, että tämä kaikki liittyy hormoneihin ja estrogeeni on tiukassa tässä vaiheessa raskauden jälkeen, mutta on hurjaa millainen syöksylasku alkaa synnytyksen jälkeen. Hyväksyn nämä kaikki asiat väliaikaisena pahana ja nykytuotteilla saa huijattua kyllä kaiken piiloon.

Se henkinen naiseus olisi vain kiva saada takaisin, sillä niin paljon kuin se vaikuttaa minuun se vaikuttaa myös meidän parisuhteeseemme. Ei kukaan jaksa katsoa loputtomiin sohvannurkassa itsesäälissä rypevää kaljuuntuvaa finninaamaista mörköä, joka kaiken päälle juokseen karkuun pienimmästäkin hellyydenosoituksesta peläten, että kohta joutuu antamaan vastarakkautta… Olen puhunut tästä aiheesta muidenkin synnyttäneiden kanssa ja ongelma tuntuu olevan hyvin yleinen, siitä vain ei puhuta ehkä niin paljon kuin pitäisi.

MUTTA ei anneta tämän latistaa hyvää fiilistä, se on nyt vaan pakko hyväksyä tilanne ja näillä mennään. Haluan kuitenkin sanoa, että jos siellä nyt joku tuntee itsensä puberteetti- ikäiseksi teinimonsteriksi tunnetiloineen ja ulkomuotoineen, niin kuule samassa veneessä ollaan! Tissit tästä tuskin kasvaa ilman rahallista apua, mutta muuten kaikki korjaantuu aikanaan. Luulisin, että kun Emil täyttää vuoden alkaa tämä hormonimyrsky hiljalleen olla laantunut.

raskauden-jalkeen

Jos huomenna sitten ne Emilin neuvola kuulumiset…