Palautuminen raskauden jälkeen.

Olen ollut hyvin yllättynyt, miten rennosti olen ottanut vartaloni muutokset. Minua ei ole liiemmin ahdistanut tämä keskiraskautta apinoiva vatsa, eikä oikestaan mikään muukaan… Älkää nyt käsittäkö minua väärin, en todellakaan aio silti jäädä laakereilleni lepäämään taikka jätä tätä nyt herran haltuun, minulla ei vaan ole mikään paniikki asian suhteen. Kyllä tämä minun kroppani tästä vielä entiselleen palautuu.

palautuminen

Jos miettii, että painoin yli 80kg viimeisellä raskausviikollani (en tiedä ihan tarkkaa lukemaa, mutta maanantaina rv 38+2 neuvolassa painoin 80,6kg – poika syntyi 38+5), on kroppani lähtenyt sulamaan todella hyvin. Vatsani oli valtava, joten olin asennoitunut jo valmiiksi siihen, että sen palautuminen voi ottaa aikansa. Olenkin nyt ollut vain iloisesti yllättynyt kuinka hyvin kohtuni on supistunut jo tässä ajassa. Pian näytän enää vain hyvin syöneeltä 😀

palautuminen1

Painoa minulta on lähtenyt nyt reilu kymmenisen kiloa ja tänään aamulla vaaka näytti 69,4kg. Ajattelin, että otan varmasti mitat sitten itsestäni kun alan taas hieman edes liikkua. Nyt alkaa vointini olla sellainen, että kävely hieman kiinnostaa, joten eiköhän me ensiviikolla päästä pikkuhiljaa kävelemään pojan kanssa. Kun katsoo ulos tuota ilmaa, niin ei kyllä todellakaan ole mikään kiire vaunulenkeille 😀

Kai sitä on hieman kasvanut henkisesti tässä vauvan myötä, kun enää se oma kroppa ei ole se ykkösasia, vaan sitä hyväksyy sen, että kaikki tapahtuu ajallaan. En halua riskeerata palautumistani hätiköinnillä vaan antaa nyt ensin aikaa paranemiselle ja sitten hiljalleen lähteä taas vanhojen rutiinien pariin. Paljonhan nuo pikkumiehen rytmit tulevat määrittelemään, että mitä teen ja mitä en. Onnea tällähetkellä on oma kuntosali alakerrassa, vaikkakin niihin treeneihin on vielä matkaa.. Hiljaa hyvä tulee – eikö vaan ;)!

palautuminen6