Viime viikonlopun seitsemän parasta ♡

Hassua, että silloin kun kaikki menee hyvin ja ei ole oikein mitään mikä mieltä painaisi, ei tahdo juttukaan luistaa. Vaikkakin tottahan se on, ne negatiivisia asioita käsittelevät postaukset on aina niitä luetuimpia. Ehkä se on se samaistumispinta mikä kiinnostaa.

Nyt en kuitenkaan aio käsitellä mitään negatiivista, sillä vaikka minua väsyttää tämän kellojen siirron vuoksi niin paljon, että meinaa järki lähteä, en jaksa velloa väsymyksessä- kyllä tämä aikaerorasitus pian helpottaa, heh. Olipa muuten työmaa saada tuo taapero nukkumaan kun kello näytti 22, vaikka ”oikeasti” se oli vasta 21. Tänään on varmasti helpompi ilta kun viimeyön univelat painaa (enkä nyt puhu vain itsestäni ;)).

Mutta listattakoon aivan superin viikonlopun parhaat palat:

♡E:n pikkukaverit joiden kanssa hän jo nyt touhuaa ihan täysillä. Ihan lempi kaveri on pikkuinen Fanni, josta E tykkää ihan mielettömän paljon.

♡Kaverisynttärit, joita tässä alkaakin olemaan pikkuhiljaa. Meno oli vallatonta ja jo tässä E:n omia odotellaan kovasti!

♡Lapsuudenystävä ja perhetutut, joiden luota löytää aina pienen palan kotia. On helppoa olla kun he tuntee sinut ihan syntymästä asti.

♡  Lauantai ystävien kanssa, kipeäksi nauretut vatsalihakset ja syvälliset keskustelut. Ystävät on parasta! (Enpä olisi nimittäin uskonut vielä tänäänkin virnuilevani yksinäni.)

♡ E sunnuntaina koitti virpoa, mutta se jäi vähän lyhyeksi kun kaveri sanoi aina ”viivon vaavon teeveeks”! Ihana E♡

♡Kesäaika ja valo! Niin paljon kuin vihaan kellojen kääntämistä niin saman verran rakastan myös valoisia iltoja. Kevät saa tulla!

♡Perhe, perhe, perhe.

Ja miten ihanaa oli viettää sunnuntai jo hieman odottaen maanantaita, #ilovemyjob ja silleen! Ainiin… Minulle on nyt jonkun verran tullut kyselyitä sairaanhoitajan työstä ja siitä miten olen päätynyt juuri tähän hommaan, sekä muutenkin uravaihtoehdoista sairaanhoitajana, niin painahan sydäntä jos postaus aiheesta kiinnostaa 🙂

Hei ihan mahtavaa alkanutta viikkoa, ensiviikonloppuna on yksi minun lempi pyhistä, nimittäin pääsiäinen! Mikäköhän siinäkin on?

Processed with VSCO with c4 preset

 

 

 

Ainutlaatuisia (blogin kannalta hyvin hiljaisia) päiviä.

Nyt on ihan pakko pyytää vähän anteeksi kun en ole päivitellyt blogia pariin päivään, siihen on kuitenkin ihan pätevä syy.

Sain keskiviikkona toisen parhaan ystäväni tänne Tampereelle kylään. Kotkan ystävät Tampereella ovat aina jotain super extraa, suoranaista luksusta ja nämä pari päivää ovat olleet monella tavalla tosi ainutlaatuisia, sillä tällaista hetkeä näiden tyttöjen kanssa en tule kokemaan hetkeen.

Istuttiin eilen syömässä, me kolme, minun kouluaikaiset ja nykyisetkin parhaat ystävät. Kahdella oli lapsi isien kanssa nukkumassa ja yhdellä vatsassa odottamassa pian saapuvaa laskettua päivää. Hassua miten ajat muuttuvat ja puheenaiheet sen mukana. Nyt mietittiin tulevaa synnytystä ja millaista vauva- arki meillä täällä on. Puhuttiin menneistä ja suunniteltiin tulevaa. Kertoo paljon meidän viikonlopusta, että kuvasaldoa kerääntyi vallan kahden kuvan verran ja kuitenkin kolmesta kaksi bloggaa :D.

Minusta on niin ihanaa, miten saan kasvaa ystävieni kanssa. Juuri eilen mietittiin meidän villejä sinkkuvuosia parikymppisinä kun sitä valvottiin aamuun asti ajellen Salla fiatilla viltit ympärillä kun lämmitys ei toiminut. Tanssittiin aamuun asti tyhjässä baarissa vaan koska haluttiin. Muistan vielä elävästi kun joskus läpi valvotun yön jälkeen käytiin aamukahvilla ensimmäisellä auenneella huoltoasemalla. Minä lähdin siitä töihin ja Salla minun luokseni nukkumaan. Muistan vielä miten ala- ikäisinä liftattiin Elisan mökiltä veneellä lähibaariin laulamaan karaokea..  Onko teillä ystäviä jotka ovat olleet matkassa ihan nuoresta asti?

Nyt valvottu yö on lähinnä vauvan vuoksi ja aamulla puoli seitsemän ihan kohtuullinen aika herätä. Toisaalta on onni, että on ollut nuorena hieman huoleton, sillä nyt on monta hauskaa muistoa ja sitten taas vastapainona huolta huomisesta ja ihan erilaista vastuuta jaksaa tänä päivänä paljon paremmin!

Nyt pistän kamat kasaan ja suuntaan kohti Haminaa, meillä on edessä viikon loma siellä Emilin kanssa, sillä en tiedä milloin sellainen on seuraavaksi meille enää mahdollista. Palailen illalla vielä tennarinpesuvinkkien kanssa blogiin, mutta nyt kiirehdin pakkaamaan, sillä pian pitää lähteä. Ihanaa kun ei tarvi miettiä, että miten saan taas kaikki tavarat Tampereelle kun minun appivanhemmat nimittäin tulevat ensi viikonlopuksi kylään!

Ja hei saan arvottavaksi pari lippua go expoon, joten ajattelin pistää arvonnan pystyyn kun saan 500 seuraajaa facebookissa täyteen;)